sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Rally-tokomestaruus skabat Tampereella

Suunnattiin koirien kanssa pidennetylle viikonloppureissulle 50 km päähän Tampereelle rally-tokokisoihin. Kisoissa ratkottiin samalla villakoirien mestaruus. Oli kiva kun paikalla oli monta villakoiraa ja villakoiraihmisiä, mutta mitään spesiaalifiilistä ei tullut että hei me ollaan rotumestiksissä (jotain yhteistä ohjelmaa/kokoontumista olisi voinut olla tai erillinen tervetuloa toivotus villakoirille yms.). Meille nämä olivat siis ekat RT kisat. Lähdettiin poikien kanssa Tampereelle jo edellisenä iltapäivänä, suunnitelmissa kun oli tälle vuodelle hotellireissu koirien kera. Päätettiin sitten toteuttaa se tällä reissulla. Perjantaina oli kaunis, aurinkoinen päivä ja hotelli oli buukattu tutusta paikasta lähellä upeita maastoja. Hotellin check in jälkeen lähdettiin siis lenkille, sport trackerin mukaan käveltiin 4 km. Poikettiin lenkin ohessa teellä ja munkilla. Koirien jäädessä huilailemaan hotlaan oli vuorossa shoppailua. Koirat vielä iltapisulle ja unten maille. Eikka oli  jotenkin levoton ja vaihtoi unipaikkaa useasti. Kaupungin hajut sekoittivat maalaispojan pään :D Käytiin vielä puolilta öin pisulla ja sen jälkeen Eikkakin malttoi vaipua höyhensaarille. 

Muistikirja Tigerista 2€

Chillailua hotlassa


Eikan hymy :)

Tulkaa nyt jo!!!


Aamulla tehtiin 30 min lenkki, sitten koirille aamuruoka ja sitten odotti hotlan runsas aamupala. Aamupalan jäkeen oli pari tuntia aikaa ottaa rennosti (ja aamupäikyt!) ja sitten lähdettiin hallille. Eikka marssi ensikertalaisena halliin reippaana, mutta oli aluksi hieman hämillään että mihin ihmeen paikkaan tultiin missä koirat haukkuu ja ihmisiä joka paikassa. Bongattiin tuttu ihminen ja koirat saivat paljon rapsuja ja silitystä ja Eikkakin rentoutui selvästi. Luokka oli noin 40 min. myöhässä ja saatiin odotella että tuomari tulee tsekkaamaan sirut, luoksepäästävyyden ja mittaamaan säkäkorkeudet. Eikka seisoi nätisti, mutta tuomari ei ottanut tarkkaa säkää, merkkasi kirjaan "yli 40 cm", Danny väisteli mittaa ja tuomari ei sen takempaa mittaa lähtenyt ottamaan, merkkasi "alle 40 cm". Tällähän on merkitystä vasta avoimessa luokassa estekorkeudessa jos sinne joskus mennään. Ja taas lisää odottelua. Sitten vihdoinkin ratatutustumiseen. Rata näytti ihan ok. Eikan vuoro oli ekassa ryhmässä kolmantenatoista. Käytiin metsässä ja treenailtiin ja Eikka sai paljon makupaloja jo tässä vaiheessa. Sitten mentiin hyvällä fiiliksellä molemmat kehään. Videoon tästä. 

Kehän jälkeen super hieno fiilis koska Eikan asenne oli tänään kultaa <3 Treeneissä Eikka aina tökkii namikättä useamman kerran, haistelee kylttejä ja maata. Kehässä ei tehnyt mitään näistä. Mitäääh. Olin ihan super ylpeä. Yksi kyltti uusittiin ja tiesin että yksi kyltti tuotti myös -10p, mutta uskoin silti että saadaan hyväksytty tulos. Kunnes hetken päästä pisteet ilmestyivät tulostaululle 54/100 p. Olin ihan ihmeissäni että mistä loput vähennykset tulivat. Tosi harmissani koska Eikka olisi todellakin ansainnut tuloksen ja hyvän sellaisen. Mutta voi harmituksen harmi, oma kokemattomuus ja sääntöjen tietämättömyys kostautui. Videolla virheet jo näkyivätkin, mutta tässä kootut selitykset:

1. kyltti SPIRAALIN lopussa vähän ote herpaantui Eikalla -1p
2. kyltti 1,2,3 ASKELTA eteenpäin Eikka ehti istumaan eteeni ja pyysin sitten kiertämään takaani. Ei sitten uusittu koska aattelin että liike ei ollut vielä alkanut joten tuota mokaa ei lasketa. Mutta eihän rallyssa ole liikkeiden välejä kuten tokossa joten tuosta ylimääräisestä pyörähdyksesta lähti -10p. Arvstelulomakkeessa luki myös virheenä "ohjaajan askeleet" eli liian lyhyet askeleet ilmeisesti.
3. kyltti ETEEN ISTU, VASEMMALTA SIVULLE uusittiin, luulin että uusinta onnistui, kunnes luin arvostelulomakkeesta etten ollut huomannut että Eikka ei ehtinyt istumaan kunnolla. Auts.
6. kyltti ISTU, OHJAAJA KIERTÄÄ KOIRAN. Muuten ihan täydellinen, mutta en pysähtynyt Eikan viereen pyörähdyksen jälkeen. Joo en tiennyt :D
9. kyltti 360 KÄÄNNÖS VASEMPAAN. Vino + pieni herpaantuminen.
10. kyltti TÄYSKÄÄNNÖS. Säätöä. Olisi voinut uusia, mutta annoin olla :D


Pisteitä siis 54/100, joten ei saatu tulosta. Eikka olisi ansainnut ohjaajan joka osaisi paremmin säännöt ja muutamassa kohdassa olisin voinut auttaa enemmän. Eikan paluu kisakehiin kolmen vuoden tauon jälkeen oli kuitenkin ihan pro, häntä heilui koko ajan ja Eikka näytti ja tuntui siltä että se halusi ihan oikeesti tehdä kanssani hommia. Super ylpeä <33333

Eikan jälkeen oli yksi koira, sitten tauko ennen toisen alokasryhmän alkua jossa Danny oli vuorossa kuudentena. Pikaisesti videolta Eikan suorituksen katseleminen (pieni näyttö ei paljoa auttanut), lisäksi ratahenkilöstössä oli tuttu ihminen jolta kysyin huomasiko Eikan virheitä. Ei ollut kaikkea huomannut, mutta jotain vinkkiä sain. Silti jäi sellainen tunne että niinköhän mennään toistamaan Eikan kanssa tehdyt tietämättömät virheet. Jätin tuomarin puhuttelun väliin ennen Dannyn luokan alkua ja käytiin pihalla treenaamassa vähän tokoa. Vauhtiliikkeitä nimen omaan, koska Danny oli aivan liian korkeassa vireessä jouduttuaan odottelemaan omaa vuoroaan, heittelin palloa ja Danny sai purettua virettään. Sitten uudelleen kehään tutustumaan rataan ja miettimään kuumeisesti mitä ihmettä tehdä toisin. Vähän treenailtiin ja hep kehään. Tässä video. Kootut selitykset:

2. kyltti 1,2,3 ASKELTA. Alussa vino perusasento. En lähtenyt korjaamaan ettei tule isompia vähennyksiä :D
3. kyltti ETEEN ISTU, VASEMMALTA SIVULLE. Kontrollin puute. En huomannut videolta mitään virhettä.
6. kyltti ISTU, OHJAAJA KIERTÄÄ KOIRAN. Sama typerä virhe kuin Eikan kanssa eli en pysähtynyt kiertämisen jälkeen.
8. kyltti. ISTUMISESTA MAAHAN. Epätarkasti suoritettu liike eli alussa säätöä perusasennon kanssa.

9. kyltti. 360 KÄÄNNÖS VASEMPAAN. Vino.
11. ja 12. kyltti HITAASTI eteenpäin ja käännös. Molemmissa epätarkasti suoritettu liike. En näe videolta mitään virhettä :o


Dannylle iso plussa asenteesta myös, pitkä odottelu takana ja isoveikka oli saanut suorittaa ensin :D Silti pokka piti ja meni tosi rauhallisesti. Treeneissä usein todella korkeassa vireessä eli pomppii eikä aina jaksa kuunnella. Hieno keskittyminen siis. Dannylle enemmän pieniä kauneusvirheitä, mutta ainut iso virhe tuo ohjaajan tekemä harmillinen moka istumisen kierrossa. Hyväksytty tulos pisteillä 84/100. 

Sellainen fiilis jäi, että aina sanotaan miten pilkun tarkkaa viilausta toko on, mutta rally-toko se vasta onkin! Jännä kuitenkin että vartalo- ja käsiapuja (ainakin alokkaassa) saa käyttää ihan vapaasti (näitä näkyi yllätyksellisen paljon seuraamisosuudessakin), mutta ohjaajan ylim. askel saattaa tuottaa -10p :o Oli kiva jutustella muiden kisaajien kanssa, kuinka tarkkaa RT on ja he sanoivat että heillekin tuli alussa samoja tietämättömyysvirheitä kuin meille. Huh kiva tietää että muutkin ovat säätäneet :D Sanoivat että jatkossakin näitä sääntöunohduksia sattuu, kaikkea ei vaan voi muistaa. Sanoivat myös, että että tämä tuomari oli tosi tiukka (tänään) joka luokassa. Joka tapauksessa kiva päivä, kokemus ja reissu. Treenit jatkuvat vaikka sydän sykkiikin enemmän tokolle. Ohjaaja lupasi koirille lukea sääntöjä tarkemmin ennen seuraavaa koetta :D






sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Syksy on täällä

Ihana, kaunis syksy on täällä. Ollaan tehty ihania, voimaannuttavia metsälenkkejä. Joka päivä mennään pieni metsäinen lenkki, mutta nyt ollaan lähdetty pidemmälle metsään ja on kyllä ollut hienoja iltoja. Ja jess koirat ovat vihdoinkin tervehtyneet vatsapöpöstä, mennään osittain vielä "toipilasruoalla", jonka sekaan olen lisäillyt raakaruokaa ja nappuloitakin ovat syöneet jo noin kuukauden verran. Nyt näyttää hyvältä :)

Tokoa ja rally-tokoa ollaan treenailtu. Pitäisi tehdä kunnon treenisuunnitelma Dannylle tokon treenaamiseen. Mitä treenataan milläkin viikolla jne. Lokakuussa mennään Nina Mannerin tokokoulutukseen, odotan jo innolla!


Dannyn ilme kun pääsee tekemään jotain
kanssani. Tästä ilmeestä ja asenteesta olen niin onnellinen <3



 

Peruutustreeniä....



keep on smiling :D


Niskat on kovilla seuraamisessa. Parin viikon päästä
Danny pääsee onneksi hierojalle tsekkaan kropan
kunnon.


Totisena..sentään joskus.


Eikka löytää aina kivet ja kannot missä posettaa..ja vieläpä
ilman pyyntöä :D


Eikka bongas että siskoni tulee kesken kuvauksen :D


Kas näin lentää pallo!


well hello ladies







keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kuvia, video ja sairasteluhöpinää

Kesä on kohta lopuillaan ja jaksan edelleen kirjoittaa tänne koirien sairastelusta. Huoh. Lukeekohan näitä postauksia kukaan enää kun koko kesän otsikot olleet sairasteluun liittyvää :o Nooh kirjailen ajatuksia tänne, jos ei muuten niin on ainakin kaikki itselläni jossain ylhäällä. Eli Dannyn suolisto-oireet jatkuivat antibioottikuurin jälkeenkin (ja sen aikana), välillä ripulia/löysää/kiinteää + ruohon syöntiä. Soitto lääkäriin, joka sanoi että kyllä ne pahat bakteerit pitäisi lähteä 6 pv suolistoantibioottikuurin jälkeen. Sanoi palaavansa asiaan seuraavana päivänä kun ei osannut heti vastata mitä seuraavaksi. Palasi sitten asiaan ja toisti samaa asiaa, että pahat bakteerit lähtivät kyllä sillä antibioottikuurilla, mutta loisia nuo antibiootit eivät tapa, että nyt pitäisi ehdottomasti pestä koirien makuupaikat, sohvat, sängyt jne. ja toimittaa ulostenäyte lääkäriin kolmelta päivältä tutkittavaksi. Loisia? Wtf, ei kuulostanut kyllä kovin uskottavalta. En alkanut pesu-urakkaan enkä ottanut näytteitä. Seuraavalla viikolla päästiin meidän ihotautilääkärille, joka ottaa nykyään vastaan myös sisätautipotilaita. Danny oli ollut hieman vaisuna lenkeillä ja kotona, tosin yritti lenkeillä olla pirteä pallonsa kanssa, yleensä juoksee lelun/kepin kanssa vapaana ollessaan sinne ja tänne, kiipeää rinnettä ylös ja antaa pallon vieriä alas, taas hakee sen ja kiipeää ylös. Ei tehnyt tätä ollenkaan (toki oli helleviikko), tuli vaan hiljaa ravilla takanani lelu/keppi suussa. Kotona oli kovin väsynyt. Lääkäriin päästyämme oli edelleen tosi vaisu. Ylävatsaansa aristeli ja se oli hieman kova, kuumetta ei ollut. Lääkäri määräsi pidemmän antibioottikuurin eli 25 pv koska suolisto-oireilua jatkunut niin kauan. Hän sanoi, että jotkut koirat joutuvat syömään jopa 3 kk suolistobakteeria vastaan antibiootteja. Danny sai myös lääkettä joka lopetettaisi veriripulin (loppuikin heti lääkettä saatuaan). Odoteltiin verikokeiden tuloksia noin 20 minsaa ja vielä sen jälkeen melkein 30 min. haiman pikatestiä, käytiin ulkona ja Dannya ei kiinnostanut hajut, tuli hiljakseen takanani niin pitkälti kuin talutin antoi myöten. Tässä vaiheessa alkoi jo tuskan hiki hiipimään, mitä jos verikokeissa näkyykin jotain hälyttävää kun kaveri oli niin vaisu. Mutta onneksi verikokeissa ei näkynyt mitään, haimatestikin negatiivinen. Huh! Saatiin ruokintaohjeet ja kun lähdettiin vastaanotolta pois Dannylla tapahtui ihmeparantuminen, häntä pystyssä lähti kävelemään reippaasti eteenpäin :D Ei olisi uskonut samaksi kaveriksi kuin puoli tuntia aikaisemin :DD Danny on nyt ollut ihanan pirteä, oma itsensä. Toki antibiootit hieman väsyttävät. Ruoka käy hyvin (ah niin ihana RC teollinen märkäruokamössö) eikä ripulia ole tullut kertaakaan.

Eikka näytti selviävän 6 päivän antibiooteilla hyvin taudistaan, kunnes aloin 11 dieettiruokapäivän jälkeen aloin tarjoamaan tuttua ruokaa dieettiruoan seassa. Pari päivää meni hyvin kunnes kaveri oli jälleen ripulilla. Eikalla ollut myös kerran viikossa keskellä yötä vimmattua ruohonsyöntiä. Aina sama yö. Viimeisin ruohonsyönti tapahtui kuitenkin 3 päivää edellisestä kerrasta. Aloitti ruohonsyönnin heti aamusta ja jatkoi lenkin jälkeen. Lenkin jälkeen alkoi venyttelemään, ottamaan juoksuaskelia ja seisoskeli apaattisena. En muista nähneeni Eikkaa aikoihin niin kipeänä. Kipulääke onneksi teki tehtävänsä ja ruokakin maistui. Varasin ajan samalle tutulle lääkärille, jolla Dannyn kanssa käytiin. Eikalle määrättiin sama setti kuin Dannylle eli jatketaan 25 pv antibiootteja (aristi myös ylävatsaansa). Edelleen niitä paskoja bakteereita ilmeisesti siellä suolistossa lymyilee. Lisäksi haima on nyt todella ärtynyt, ensin alkukesän leikkauksen jälkeen (pitkä anestesia vaikutti selvästi haimaan), sitten pitkään jatkuneet suolisto-oireet ovat tehneet haimalle hallaa. Alkukesän haimakokeissa (kesäkuussa) arvo oli täysin normaali, samoin viime viikon käynnin yhteydessä otettu testi. Nyt ollaan menty viikko + 2 päivää edellisestä ruohonsyönnistä/kipuilukohtauksesta, varovaisesti peukut pystyssä ettei aloita taas yöllisiä herätyksiä heinän syömiseen. Haima voi näköjään oireilla siitäkin huolimatta vaikka haimaverikokeissa tulos täysin normaali. Muuten Eikan vointi ollut hyvä, syö samaa ruokaa Dannyn kanssa eikä ole ripuloinut kertaakaan. Koirien ruokavalioon tulee pienoinen muutos jahka tästä suolistotaudista päästään kuiville. Kokeilen syöttää päivän annoksesta puolet nappuloita ja puolet raakaruokaa. Ihan sen vuoksi että epäilen raakaruoan sulavuutta, etenkin Dannylla on selvästi ollut huomattavissa kastraatioin jälkeen että aineenvaihdunta ei ole samaa luokkaa kuin aikaisemmin. Se onkin sitten eri asia miten koirille maistuu nappulat monen vuoden tauon jälkeen ja miten kropat siihen reagoivat, etenkin korvat. Lääkäri ei nähnyt nappulavaihtoehdolle estettä, sanoi että monet atoopikot sietävät nappuloita hyvin kunhan ostaa pienempiä pusseja (jottei pölypunkkeja pääse niin paljon kertymään koska pussin syöttäminen loppuun kestää lyhyemmän aikaa) ja säilyttää niitä hyvin niin että sulkee säkin hyvin ja laittaa sen vielä kannelliseen astiaan. Sanoi ettei nappuloita kannata alkaa pakastamaan (pölypunkkien poistamiseen), siitä saatu hyöty on niin minimaalinen ettei sitä vaivaa kannata nähdä. Joo ei tullut mieleenkään :D Ai niin lääkäri kertoi että hän on nyt vakavasti alkanut pohtimaan villakoiran ottamista, minä tietenkin kehuin rodun maasta taivaisiin :D Lopuksi hän sanoi aivan ihanasti "vaikka teillä on ollut kaikkea niin sulla on silti kaksi perustervettä koiraa". SIIS MITÄ?!! Ja niin kuin itse olen murehtinut kahta atoopikkoa ja kaikkea häikkää mitä meillä on ollut niin lääkärin mielestä minulla on perusterveitä koiria <3 No hän on ehkä nähnyt pahempiakin tapauksia, mutta olipa ihana kommentti!

Molempien koirien ollessa doubattu joudumme jättämään ensimmäiset rally-tokokisat väliin. Olisi kieltämättä ollut kiva mennä kokeilemaan, vieläpä oman seuran kisat, mutta minkäs teet. Loppujen lopuksi harmitti ihmeen vähän, tärkeintä on nyt se että molempien vatsat tulevat kuntoon. Uusi yritys rally-toko debyyttiin luvassa syyskuussa Tampereella rotumestaruuskisoissa. Skipataan siis kyläkisat ja mennään suoraan vähän isompiin kisoihin, mikäs siinä :D Skabat pidetään hallissa, se tietää sitä että Eikka tulee näkemään ensimmäistä kertaa ever hallin. Siellä saattaa olla sen verran makeita tuoksuja että saattaa Eikan suoritus mennä haahuiluksi, mutta kokeillaan, kokeillaan. Miten tässä näin pääsi käymään että aletaan rallyssa kisaamaan. Whaatttt :DD Viime syksyn alkeiskurssin jälkeen totesin, että on kyllä tooooosi kiva laji ja koirat tykkäsivät kybällä, mutta tarkoitus oli vaan treenailla omaksi iloksi, mutta olisihan se pitänyt tietää itseni tuntien, että eihän niistä treeneistä mitään tule jos ei ole kisaaminen mielessä, motivaatioita ei vaan löydy kotirallytreeneihin :D Kisaamisesta huolimatta rally tulee olemaan meille sellainen rento laji, tokoa tullaan Dannyn kanssa jatkossakin harrastamaan tavoitteellisesti. Kova into myös aloitella sairastelun jälkeen Dannyn kanssa taas tokoilut. Osallistutaankin Lentsu Välimäen EVL nettikurssiin. Tuleepahan tämäkin koulutusmuoto kokeiltua, aloituksesta ei vielä varmaa tietoa, mutta varmaankin parin viikon sisään.

Tässä muutama kuva viime viikonlopulta, oli aivan ihana loppukesän aurinkoinen ilta! Näitä iltoja lisää kiitos. Lopussa myös pyöräilyvideo tältä aamulta. Eikka ei siis vedä, joten sen vuoksi ei mitään vetovaljaita tarvitse. Kovasti molemmat tykkäävät kun kerrankin mennään lujaa. Danny juoksee vapaana ns. rantatiellä jossa ei liikennettä ole. Eikkaa ei voi tuoksujen takia vapaana pitää, tuohon aikaan harvemmin muita koiria liikkuu, mutta elukoita näkyy ja saattaapi jokin ihana tuoksu viedä mennessään. Ollaan pyöräilty myös niin että molemmat menevät taluttimissa, silloin on ehdottomasti oltava perus taluttimet, eikä flexiä kuten Eikalla videolla.








maanantai 25. heinäkuuta 2016

Saikkua ja agirodussa turistina

Puolet lomasta eli kaksi viikkoa on takana, toiset puolet vielä edessä. Täksi viikoksi luvattu hellepäiviä, no good. Kuten otsikkokin kertoo meillä ollaan saikulla. Huoh tuntuu että ollaan ravattu ennätyksellisen paljon tänä vuonna lääkärissä. Laskeskelin että vakuutusyhtiö on korvannut Eikan ell käyntejä tänä vakuutuskautena jo noin 1200e (pattien poistosta kertyi suurin osa..vähän alle 500€), Dannyllä ei onneksi läheskään näin paljon. Kuusi kuukautta jäljellä vakuutuskautta :o No jos tämä loppukausi sujuisi paremmin. Anyway viikkoa ennen lomaa koirilla oli hieman levottomat vatsat, ekalla lomaviikolla alkoi olemaan enemmän tai vähemmän ripulia ja/tai löysää ulostetta. Otettiin kaikki kotikonstit käyttöön eli maitohapot, rehuvalmisteet ja kevensin ruokaa. Välillä meni 2-3 päivää hyvin ja sitten taas romahdus. Toisella viikolla oli pakko antaa periksi ja suunnata lääkäriin siinä vaiheessa kun ripulointia taas alkoi ilmestymään ja molempien ulosteen seassa oli limaa ja hieman verta. Mentiin uuteen paikkaan joka on lähempänä kuin meidän vakkari paikka. Onneksi ei menty pidemmälle, heti kun päästiin autosta ulos Danny teki ripulit. Huh. Molemmilta otettiin tulehdusarvot ja laajat verikokeet. Kummallakaan ei näkynyt tulehdusarvoissa mitään eikä muissa verikokeissa. Molemmat olivat hieman kuivuneet ja aristivat selvästi vatsaa. Kaikki tulehdukset eivät näy verikokeissa ja selvästi molemmilla jotain pöpöä suolistossa, koska oireilua jatkunut pidemmän aikaa. Molemmille kuuden päivän antibioottikuuri, maitohappotabletit ja Eikalle haiman vuoksi mahansuojalääkkeeksi Pepcidia. Dannyn korvat ovat myös punoittaneet on/off jo useamman viikon, kotikonsteilla olen yrittänyt rauhoitella niitä. Lääkärikäyntiä edeltävänä iltana D tipahti laiturilta järveen, tämä oli vika tikki Dannyn korvabakteereille ja tulehdushan molemmista korvista löytyi. Ei hiivaa mutta bakteeria molemmissa. Lääkäri kyseli onko mahdollista että koirat olisivat syöneet jotain sopimatonta vai ovatko uineet paljon. En usko ruokateoriaan vaan enemmänkin järviveteen ja sen bakteeritasoon. Eikkahan on kova juomaan järvivettä, tykkää kovasti kahlailla myös. Danny juo vähemmän mutta juo kuitenkin. Tyhmä minä unohdin jälleen kerran mitä järvivesi voi pahimillaan aiheuttaa atoopikoille. Pariin kesään ei ole vedestä mitään oireita koirille tullut, uskon myös että Dannyn korvat ovat altistuneet järviveden bakteereille. Terveelle koiralle järviveden baketeeritaso tuskin aiheuttaa mitään, atoopikot ovat asia erikseen. Lääkärissä käytiin torstaina, nyt on maanantai ja Eikan vointi ollut hyvä, vatsa selvästi ärtyi aluksi antibiooteista joten herätti kahtena yönä syömään vimmatusti heinää. Ei ole ripuloinut kertaakaan torstain jälkeen eikä heinääkään ei enää syönyt. Danny on ulostanut torstain jälkeen ainoastaan kaksi kertaa, viimeksi eilen aamulla teki vielä löysää. Nyt kyttään koko ajan milloin kaveri ulostaa ja mitä sieltä tulee :o Toivottavasti Dannyn masu alkaisi kohta toimimaan normaalisti. Ruokaa saavat nyt 5 x päivässä pieniä määriä. Hyvin on ruoka maistunut molemmille. Mennään pienillä annoksilla vielä tämän viikon perjantaille saakka, sitten pikku hiljaa aletaan lisäämään normiruokaa. Tällä hetkellä syövät siis keitettyä kanaa ja puuroriisiä. Kova nälkä molemmilla ja Eikka pääsikin varastamaan palasen pizzaa viikonloppuna!! Ei onneksi vaikuttanut masuun mitenkään. Lääkärin jälkeen koirat olivat pirteitä ja mentiin Frantsilan kehäkukan kasvisravintolan/kahvilan terassille. Suosittelen lämpimästi kaikille Hämeenkyrön ohi ajaville, terassille olivat koirat tervetulleita ja vesikuppikin tuotiin. Koirat saivat paljon hymyjä aikaiseksi ja silittelyä myös. Niin nätisti käyttäytyivät <3

Oltaisiin saatu paikka rally-tokokokeeseen elokuun alkupuolelle, mutta peruutin osallistumisen (ennen kuin ehdin maksamaan), koska Danny olisi ollut vielä korvalääkkeen vuoksi doupattu eikä me olla edes treenattu saikun vuoksi kahteen viikkoon yhtään mitään. Oman seuran historiallinen eka rally-tokokoe pidetään 17.8. Sinne tähdätään jos ei kumpikaan ole silloin doupattu. Eikka on hyvässä iskussa kun ollaan usein treenattu rallya, tarvitaan vaan ratatreeniä ja palkattomuutta. Dannyn rallytreenit tänä vuonna on laskettavissa yhden käden sormilla :D Eteen istumaan ja siitä peruuttaen tarvitaan treeniä, muut kyltit saattaa mennä ihan tokopohjalta tai sitten ei :D Kiva kuitenkin jos päästään testaan kotikisoissa. Jos ei tähdätään syyskuun rotumestiksiin, olisi ainakin aikaa treenailla ennen sitä!

Tähän väliin kesäkuussa kuvatut Dannyn eteenlähetystreenit + törpön kiertoa. Ollaan menty tästä hieman eteenpäin sitä mitä ollaan ehditty treenaileen ennen saikkua. Kuvaan tässä jossain vaiheessa kaikki EVL liikkeet missä vaiheessa ollaan. Jahka kelit viilenee ja D taas terve.




Loman alusssa olin turistina Agirodussa Ylöjärvellä, seurailin lähinnä makseja ja minejä. Vaikeita ratoja olivat tuomarit tehneet, eipä kovin montaa nollaa tullut todistettua. Mitä siinä kuuntelin kisaajien mielipiteitä, olisivat toivoneet helpompia ratoja, kyseessä kuitenkin sellaiset hyvän mielen kisat. Mutta kovin näytti koirilla olevan hauskaa <3 Myyjiä oli paikalla ihan kiitettävästi, joten sorruin ostelemaan vaikka mitä, katsokaa vaikka :) Kuvista puuttuvat hau hau championin herkut joita tuli ostettua kasa koska olivat hyvässä tarjouksessa! 


Pipo, rally-toko pannat, pörrölelu

Aivan ihanan pastellin värinen ruutunauha, ihan must oli ostaa! Oli kaiken lisälsi hyvässä tarjouksessa 12e!
Toki meiltä ruutunauha löytyy ennestään, mutta tämä oli aivan ihana!
Uusi RUKKAn treeniliivi peteltä hienolla logolla <3
Lääkärireissun jälkeen nauratti <3

Dannyn vahtivuorolla ei huku kukaan :D

Dannya lapsettaa....



Eikalla on PALLO, mulla ei. Tehkää nyt jotain!!

heh heh sain varastettua molemmat pallot :D

Eikka osaa jo kivasti peruutella rappusia, mutta aina on aikaa posettaa <3

Danny ja operaatio tukin pelastus :D



sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Sairastuvalla jälleen


Juhannus on vietetty rauhallisissa merkeissä ja nyt on viritetty aamukampa kesäloman alkua varten. Yhdeksän työaamua edessä ennen neljän viikon kesälomaa! Koirat tosin ovat viettäneet aikaistettua kesälomaa hengailemalla siskollani viime viikolla. Kyllä kelpaa kun saa nauttia kesäpäivistä takapihan nurtsilla :)
Ikäviltä asioilta ei valitettavasti olla vältytty Eikan sairastelujen suhteen. Kirjaillaan tännekin viime ajan tapahtumat: Eikka alkoi oireilemaan vatsallaan noin viikko leikkauksen jälkeen (pattien poistot) eli ruoka maistui on/off, heinän syömistä, yhtenä aamuna keltaiset oksennukset, löysät ulosteet. Tämän lisäksi Eikka sai yhtenä iltana pelottavan näköisen kohtauksen iltalenkin jälkeen. Oli reipas koko iltalenkin ajan, oli nähnyt paria tuntia aikaisemmin juoksuisen nartun, joten lenkin tahti ja haistelut iltalenkillä oli sen mukaiset. Lenkki päätyi siskolleni jossa Eikka joi vettä tooooodella paljon, alkoi sitten seuraamaan voileipäni syöntiä (ilmeisesti nälkä jo kurni, koska ruoka ei ollut maistunut aamulla), sitten yhtäkkiä meni sellaiseen asentoon että alkaa oksentamaan. Ei kuitenkaan oksentanut vaan jalat menivät alta, romahti siitä kyljelleen ja alkoi kouristelemaan, siitä yritti nousta ylös mutta jäi kieriskelyksi ja kouristeluksi, nousi tästä lopuksi seisomaan. Huojui takajalat pitkällä ja vapisi hieman. Istuin lattialla Eikan viereen ja kaveri kiipesi syliin, siinä hetken vapisi ja kohtaus oli ohi. Tämä koko episodi kesti ehkä minuutin tai vähemmän. En tiedä, kaikki tapahtui niin nopeasti ja kohtaus oli pelottavan näköinen niin että jälkeenpäin oli vaikea muistaa mitä oikein tapahtui. Koskaan en ole epilepsiakohtausta nähnyt, mutta tiesin heti mitä oli tullut todistettua eikä ollut itku kaukana. Epilepsiako tässä kaiken muun vaivan lisäksi Eikalle tulee? Kohtauksen jälkeen Eikka oli oma itsensä ja jatkoi voileipäni tuijottelua. Tunti kohtauksen jälkeen söi iltaruokansa hyvällä ruokahalulla.

Kävimme lääkärissä viime viikolla. Oireiden perustella ell arveli Eikan saaneen lievän epilepsiakohtauksen (mikä on lievä ja mikä ei? En tiedä). Yhden kohtauksen perusteella tätä ei lähdetä nyt tutkimaan. Jos kohtaus toistuu, aletaan tutkimaan voisiko kyseessä olla epilepsia tai jopa kasvain aivoissa. Eikasta otettiin verikoe samalla reissulla haima-arvoa varten. Seuraavana päivänä lääkäri soitti että Eikan haima-arvo oli täysin normaali eli 79, viitearvon ollessa 400. Helmikuussa sama testi näytti lukemaa 499. Kovin iloinen siitä että haima-arvo oli noinkin alhainen, mutta oireet olivat silti olleet samanlaisia mitä aiemmin haiman vaivatessa. Lääkäri arveli Eikan suolisto-oireilun johtuneen leikkauksen ajan ja sen jälkeisestä lääkityksestä, koska oireilut alkoivat lääkekuurin loppuvaiheessa. En tiedä onko tässä perää, mutta nyt Eikka on voinut hyvin, ei ole oksentanut eikä herättänyt keskellä yötä syömään heinää. Vatsa on ollut hieman löysällä edelleen, taidan hakea canicur kuurin vielä. Ruoka on onneksi maistunut hyvin! Eikä tässä vielä kaikki, kohtauksen jälkeisenä iltana puhdistin Eikan korvat ja vasen korva olikin todella likainen. Kyllähän Eikka on korviaan rapsutellut normaalia enemmän, mutta arvelin sen johtuvan kesästä ja liittyvän Eikan atooppiseen oireiluun. Lääkäri tähysti molemmat korvat, vasenta korvaa aristeli sen verran ettei nähnyt tärykalvoon saakka. Molemmissa korvissa oli hieman eritettä, ne punoittivat hieman ja molemmissa näkyi hieman bakteeria ja hiiva, joten lievä korvatulehdus oli diagnoosi. Suoraan sanottuna Eikalla on ollut tosi paska vuosi terveyden suhteen, hyvä uutinen on kuitenkin se, että patologin lausunnon mukaan Eikan patit olivat hyvälaatuisia ja ne on poistettu kokonaisuudessaan. Huh yksi huoli vähemmän. Ongelmista huolimatta Eikan yleisvointi on ollut todella pirteä ja kaveri aina niin positiivinen ja iloinen, sitä eivät murheet paina ja niin ei pitäisi minuakaan. Ei auta murehtiminen, ei. Eikka on vasta 8-vuotias, se on keski-ikä keskikokoiselle villakoiralle. Välillä tuntuu kuitenkin näiden terveysongelmien kanssa ettei Eikka tule koskaan näkemään seniorivuosia, se on pelottava fakta, mutta kuten sanottu Eikka on itse niin positiivinen ja elämästä nauttiva ja aina ensimmäisenä lenkille lähtemässä, joten emme vaivu epätoivoon. Ai niin lääkäri suositteli uutta atopia/allergialääkettä nimeltään Apoquel. Tämä lääke on ollut lääkärin mukaan niin suosittu muualla Euroopassa ettei sitä ole aiemmin Suomeen saakka riittänyt. Facen atopiaryhmässä tätä lääkettä on kovasti hehkutettu, mutta kukaan ei vielä tiedä millaisia sivuoireita lääkkeestä saattaa tulla. Lääke on lääke, ilmeisesti harmittomampi kuitenkin kuin pitkäaikainen kortisonin käyttö. Näin ainakin lääkäri meille kertoi. Otin Eikalle kahden viikon kokeilupakkauksen ja resepetin pidempiaikaiseen käyttöön, mutta olen vielä kahden vaiheilla uskallanko tätä aloittaa. Emme käyneet meidän ihosairauksiin erikoistuneella vakkari eläinlääkärillä...mielelläni hänenkin näkemystään tähän odottelisin ja lisää kokemuksia lääkkeestä muilla käyttäjillä. Nopealla googlettamalla löysin myös keskusteluja maailmalla tästä lääkkeestä, ei todennäköisesti auta korvavaivoihin ja niiden rapsutteluun eli juuri niihin mihin meillä molemmat koirat kaipaisivat extra apua. Eli harkinta-asteella täällä vielä mennään.


Jottei liian synkäksi mene tämä postaus kuvasatoa Juhannukselta:
 
Lampaat on niin nähty, mutta mun pallo on hukassa!

don´t worry, be happy <3





ei kiinnosta posetukset, ei.

Kummitädillä on aina herkkuja mukana uintireissulla :D

Herkut meille, hyvä mieli sulle :D
 

Sairastuvalla jälleen


Juhannus on vietetty rauhallisissa merkeissä ja nyt on viritetty aamukampa kesäloman alkua varten. Yhdeksän työaamua edessä ennen neljän viikon kesälomaa! Koirat tosin ovat viettäneet aikaistettua kesälomaa hengailemalla siskollani viime viikolla. Kyllä kelpaa kun saa nauttia kesäpäivistä takapihan nurtsilla!

Ikäviltä asioilta ei valitettavasti olla vältytty Eikan sairastelujen suhteen. Kirjaillaan tännekin viime ajan tapahtumat: Eikka alkoi oireilemaan vatsallaan noin viikko leikkauksen jälkeen (pattien poistot) eli ruoka maistui on/off, heinän syömistä, yhtenä aamuna keltaiset oksennukset, löysät ulosteet. Tämän lisäksi Eikka sai yhtenä iltana pelottavan näköisen kohtauksen iltalenkin jälkeen. Oli reipas koko iltalenkin ajan, oli nähnyt paria tuntia aikaisemmin juoksuisen nartun joten lenkin tahti ja haistelut iltalenkillä oli sen mukaiset. Lenkki päätyi siskolleni jossa Eikka joi vettä tooooodella paljon, alkoi sitten seuraamaan voileipäni syöntiä (ilmeisesti nälkä jo kurni, koska ruoka ei ollut maistunut aamulla), sitten yhtäkkiä meni sellaiseen asentoon että alkaa oksentamaan. Ei kuitenkaan oksentanut vaan jalat menivät alta, romahti siitä kyljelleen ja alkoi kouristelemaan, siitä yritti nousta ylös mutta jäi kieriskelyksi ja kouristeluksi, nousi tästä lopuksi seisomaan. Huojui takajalat pitkällä ja vapisi hieman. Istuin lattialla Eikan viereen ja kaveri kiipesi syliin, siinä hetken vapisi ja kohtaus oli ohi. Tämä koko episodi kesti ehkä minuutin tai vähemmän. En tiedä, kaikki tapahtui niin nopeasti ja kohtaus oli pelottavan näköinen niin että jälkeenpäin oli vaikea muistaa mitä oikein tapahtui. Koskaan en ole epilepsiakohtausta nähnyt, mutta tiesin heti mitä oli tullut todistettua eikä ollut itku kaukana. Epilepsiako tässä kaiken muun vaivan lisäksi Eikalle tulee? Kohtauksen jälkeen Eikka oli oma itsensä ja jatkoi voileipäni tuijottelua. Tunti kohtauksen jälkeen söi iltaruokansa hyvällä ruokahalulla.

Kävimme lääkärissä viime viikolla. Oireiden perustella ell arveli Eikan saaneen lievän epilepsiakohtauksen (mikä on lievä ja mikä ei? En tiedä). Yhden kohtauksen perusteella tätä ei lähdetä nyt tutkimaan. Jos kohtaus toistuu, aletaan tutkimaan voisiko kyseessä olla epilepsia tai jopa kasvain aivoissa. Eikasta otettiin verikoe samalla reissulla haima-arvoa varten. Seuraavana päivänä lääkäri soitti että Eikan haima-arvo oli täysin normaali eli 79, viitearvon ollessa 400. Helmikuussa sama testi näytti lukemaa 499. Kovin iloinen siitä että haima-arvo oli noinkin alhainen, mutta oireet olivat silti olleet samanlaisia mitä aiemmin haiman vaivatessa. Lääkäri arveli Eikan suolisto-oireilun johtuneen leikkauksen ajan ja sen jälkeisestä lääkityksestä, koska oireilut alkoivat lääkekuurin loppuvaiheessa. En tiedä onko tässä perää, mutta nyt Eikka on voinut hyvin, ei ole oksentanut eikä herättänyt keskellä yötä syömään heinää. Vatsa on ollut hieman löysällä edelleen, taidan hakea canicur kuurin vielä. Ruoka on onneksi maistunut hyvin! Eikä tässä vielä kaikki, kohtauksen jälkeisenä iltana puhdistin Eikan korvat ja vasen korva olikin todella likainen. Kyllähän Eikka on korviaan rapsutellut normaalia enemmän, mutta arvelin sen johtuvan kesästä ja liittyvän Eikan atooppiseen oireiluun. Lääkäri tähysti molemmat korvat, vasenta korvaa aristeli sen verran ettei nähnyt tärykalvoon saakka. Molemmissa korvissa oli hieman eritettä, ne punoittivat hieman ja molemmissa näkyi hieman bakteeria ja hiiva, joten lievä korvatulehdus oli diagnoosi. Suoraan sanottuna Eikalla on ollut tosi paska vuosi terveyden suhteen, hyvä uutinen on kuitenkin se, että patologin lausunnon mukaan Eikan patit olivat hyvälaatuisia ja ne on poistettu kokonaisuudessaan. Ongelmista huolimatta Eikan yleisvointi on ollut todella pirteä ja kaveri aina niin positiivinen ja iloinen, sitä eivät murheet paina ja niin ei pitäisi minuakaan. Ei auta murehtiminen, ei. Eikka on vasta 8-vuotias, se on vasta keski-ikä keskikokoiselle villakoiralle. Välillä tuntuu kuitenkin näiden terveysongelmien kanssa ettei Eikka tule koskaan näkemään seniorivuosia, se on pelottava fakta, mutta kuten sanottu Eikka on itse niin positiivinen ja elämästä nauttiva ja aina ensimmäisenä lenkille lähtemässä, joten emme vaivu epätoivoon. Ai niin lääkäri suositteli uutta atopia/allergialääkettä nimeltään Apoquel. Tämä lääke on ollut lääkärin mukaan niin suosittu ettei sitä ole aiemmin Suomeen saakka riittänyt. Facen atopiaryhmässä tätä lääkettä on kovasti hehkutettu, mutta kukaan ei vielä tiedä millaisia sivuoireita lääkkeestä saattaa tulla. Lääke on lääke, ilmeisesti harmittomampi kuitenkin kuin pitkäaikainen kortisonin käyttö. Näin ainakin lääkäri meille kertoi. Otin Eikalle kahden viikon kokeilupakkauksen ja respetin pidempiaikaiseen käyttöön, mutta olen vielä kahden vaiheilla uskallanko tätä aloittaa. Emme käyneet meidän ihosairauksiin erikoistuneella vakkari eläinlääkärillä...mielelläni hänenkin näkemystään tähän odottelisin ja lisää kokemuksia lääkkeestä muilla käyttäjillä. Nopealla googlettamalla löysin myös keskusteluja maailmalla tästä lääkkeestä, eivät todennäköisesti auta korvavaivoihin/rapustteluihin eli juuri niihin mihin meillä molemmat koirat kaipaisivat extra apua. Eli harkinta-asteella täällä vielä mennään.

Jottei liian synkäksi mene tämä postaus kuvasatoa Juhannukselta:
 
Lampaat on niin nähty, mutta mun pallo on hukassa!

don´t worry, be happy <3





ei kiinnosta posetukset, ei.

Kummitädillä on aina herkkuja mukana uintireissulla :D

Herkut meille, hyvä mieli sulle :D