lauantai 7. heinäkuuta 2018

EVL korkattu

Mentiin Dannyn kanssa rohkeasti oman seuran kokeeseen siitäkin huolimatta, että treeniaika loppui tuttuun tapaan kesken. Treenattiin 2,5 kk todella ahkerasti, tosin viikkoihin osui monta hellepäivää, joten monet treenit piti jättää väliin. Kokeeseen suunnattiin siis ilman tulostavoitteita! Koepäivälle osui tietenkin hellepäivä, muuten koko viikko ollut sateista ja sopivan vilpoisaa. Kerran oltiin VOI luokan kokeessa helteessä, joten tiesin ettei Dannylla tule helppoa kehässä olemaan. Edellisenä iltana julkaistiin lähtölistat netissä ja meitä arpaonni oli suosinut numerolla yksi, monta kertaa oltiin voittajassa aloittamassa tai päättämässä luokka, mikä on pienen koiran ollessa kyseessä ymmärrettävää ja fiksua koska paikallaoloissa ei ole kiva pienen koiran olla keskellä, laidalla on turvallisempaa sekä kehässä ei tarvitse estekorkeuksia muutella kesken edes taas kun pieni koira on ekana/vikana. Dannylle lähtönumero yksi on haastava, mutta olin päättännyt etten anna sen sekoittaa pakkaa enkä murehdi sitä!

Kootut selitykset:

Paikalla istuminen: hieno! 10 p
Paikalla makaaminen/luoksetulo: Dannyn piti aloittaa ekana maahanmeno, mutta vieruskaveri oli istumisessa valahtanut maahan, joten tämä koirakko sai yrittää istumista ennen Dannyn vuoroa. Danny nukahti tässä vaiheessa totaalisesti, se jäi haaveilemaan ja katselemaan jonnekin kaukaisuuteen. Liikkuri meni Dannyn taakse ja nyökkäsi merkiksi, että saan antaa Dannylle maahankäskyn. Danny se vaan oli omissa maailmoissaan eikä katsonut minuun. Ihan pokalla aattelin että ihan sama vaikka liike menisi nollille, mutta niin kauan odotan että Danny katsoo minuun. Aika mateli ja ehkä 15 pitkän sekunnin jälkeen Danny käänsi katseen minuun ja annoin heti maahankäskyn. Ei onneksi vaipunut makuuosuudessa enää omiin ajatuksiin vaan piti minuun katseensa. Luoksetulot aloitettiin toiselta laidalta eli kolme koiraa kutsuttiin luokse ennen Dannya. Olin ihan varma että Danny tarvitsee kaksi käskyä luoksetuloon sen koomailun jälkeen, mutta yllätti ja lähti ekalla käskyllä laukalla tulemaan, ei se mikään vauhdikas laukka ollut mutta ok. 9 p


Tästä äkkiä palkkaamaan Dannya pallolla, kauaa ei kestänyt kun kehästä kuului että eka koirakko saa tulla kehään. Palkkasin Dannyn pikaisesti vielä muutamalla namilla ja mars kehään.

Zeta seiso-istu-maahan: Danny oli hyvin mukana ja teki hyvän seuruun ja varmasti kaikki jäävät. Super hieno!10 p

Merkin kierto, nouto+hyppy: Edellisen liikkeen loppukohta oli tosi lähellä uuden liikkeen aloituskohtaa, joten en ehtinyt viritellä Dannya. Ennen liikkeen alkua tiesin ettei Danny bongannut merkkiä, joten varma nolla oli tulossa. En muista lähtikö ekalla vai tokalla käskyllä liikkeelle, hyppäsi vasemman esteen yli. Kysyin katsoiko Danny yhtään eteensä, tuomari sanoi ettei katsonut vaan piti katsekontaktia. Tämähän se suurin ongelma tämän liikkeen kanssa onkin, se kontaktin pito ja merkin bongaus. Ei tätäkään liikettä oltu liikkuroidusti tehty kertaakaan ennen koetta... 0 p


Luoksetulo: laukalla lähti, stoppi valui hieman, maahanmeno ok ja lopun sivulle tulo. 8 p.

Kauko-ohjaus I-S-M-S-I-M: niin hienot ja varmat vaihdot 10 p

TAUKO.

Seuraaminen: Dannyn seuruu tuntui ihan ok mitä sivusilmällä näin. Peruutus onnistui superisti, sivuaskeleet myös. Yhdessä täyskäännöksessä näin että jäi vähän taakse hetkeksi haaveilemaan. 9 p

Eteenlähetys/ruutu: lähestyttiin lähetyskohtaa rauhallisesti, sanoin useamman kerran "katso eteen". Perusasennon jälkeen sanoin vielä kerran. Niin se Danny vaan lähti juoksemaan laukalla eteen ekasta käskystä, pysähtyi oma-aloitteisesti 20 cm ennen ruutua, lisäkäskyllä korjasi ruutuun sisään. Tästä lähetys ruutuun, bongasi ruudun superisti ja juoksi laukalla sinne. Jäi seisomaan ehkä 30 cm kehänauhasta, tästä maahankäsky. Tulikin tästä kuitenkin sen verran eteen, että tassut jäi nauhan päälle. Kaukaa katsottuna näytti että oli sisällä, mutta ruutua lähestyttäessä huomasin ettei tassut olekaan sisällä. Kertaakaan ei otettu ennen koetta ohjaajan kävelyä kohti ruutua ja poispäin, puhumattakaan sivulletulokutsusta (mutta tiesin ettei se ole ongelma). Upeasti juoksi kuitenkin seuruuseen. Todella harmittavaa ettei tassut pysyneet ruudun sisällä, mutta olin niin onnellinen että löysi eteen ja bongasi ruudun. Tätäkään liikettä ei oltu tehty liikkurin kanssa. Siinäkin mielessä meni hyvin. 0 p

Ohjattu noutaminen:
ei 99% todennäköisyydellä seurannut kapuloiden vientiä vaan piti kontaktia minuun. Hyvin merkille, tästä lähetin oikealle. Danny lähti hassusti juoksemaan oikealle sivuun, ei yhtään muistanut että kapulat ovat t a k a n a. Tämäkin ihan outo virhe, tosin teki saman virheen vikassa VOI kokeessa. Lisäkäskyt eivät auttaneet. nyyh. Jostain syystä tämä liike on Danylle iso mörkö, helpottaisi jos seuraisi kapuloiden vientiä mutta ei. Treeneissä onnistuu paremmin, koetilanne vaikea sille. 0 p 

Tunnari: Vika liike ja pieni puudeli oli jo tosi väsynyt, aurinko porotti ja liikaa odottelua liikkeen alussa. Danny ei lähtenyt haistelemaan kahdellakaan käskyllä, kolmanteen annoin käsiavun ja lähti haistelemaan kapulat laukalla. Hyvä ja varma haistelu, nappasi oman heti kun osui kohdalle eikä jäänyt varmistelemaan. Laukalla takaisin, mutta toki zero points koska kolme käskyä lähtöön. Tämä liike Dannyn varmin ja parhaimmasta päästä. En olisi uskonut että tämä nollataan, mutta helle. Kerran VOI hellekokeessa tarvitsi kaksi lähtökäskyä, nyt harmittavasti ei kaksikaan käskyä riittänyt. Harmitti toki. 0 p


Nollauksista huolimatta kokeesta jäi ehdottomasti hyvä ja positiivinen fiilis. Ohjaajaa ei jännittänyt yhtään! Koko ajan odotin että koska se jännitys alkaa, muttei se koskaa iskenyt. Danny ei päästänyt ääniä ja kokosi hyvin itsensä nollauksien jälkeen, tosin eihän se tiennyt mokanneensa tunnaria eikä ruutua. Ohjatun ja merkin kierron varmasti tiesi mokanneensa, ei ottanut niistä itseensä. Iso edistys Dannylta! Helteestä huolimatta teki kuitenkin sen mitä pystyi <3 Treenit jatkuu, mutta nyt meillä alkoi LOMA ja pidetään nyt vähän breikkiä treenaamisesta, mietittävä on miten treenejä tästä jatketaan kohti syksyä ja uusia kokeita. Mutta nyt nautitaan kesästä ja lomasta <3

edit: videokamera oli mukana mutta koe alkoi etuajassa ja yhtäkkiä oltiin kehissä enkä ehtinyt pyytämään ja opastamaan ketään videoinnissa. Harmi koska olisi ollut kiva nähdä jälkikäteen! 






maanantai 28. toukokuuta 2018

Tokokoulutuksessa


Dannyn kanssa osallistuttiin Marianne Forsellin tokokoulutukseen oman seuran järkkäämänä. Olin valinnut liikkeiksi eteenlähetyksen sekä kierto-nouto-hyppy.
Ekassa 15 min setissä otettiin eteenlähetystä. Kerroin miten ollaan treenattu sitä ja siitä miten haluaisin Dannyn kunnolla katsovan eteen ennen lähetystä. Alettiin opettelemaan katsomista, kouluttaja vei namialustan noin 5 m päähän, Dannyn piti katsoa eteen ja heti kun katsoi annoin eteen käskyn ja sai juosta namille. Dannylle oli kovin vaikeaa katsoa eteen kauemmin kuin todella super nopea vilkaisu, koska sillä on vahva kontakti minuun niin kuin tokokoiralla kuuluukin olla. Tähän otettiin käsiapu mukaan eli näytin vasemmalla kädellä mihin pitää katsoa. Pikku hiljaa alkoi ymmärtämään mitä häneltä pyydetään. Näihin vaan paljon toistoja, jossain vaiheessa targetteja voi alkaa lisäämään eri suuntiin eli ohjaaja ja koira kääntyvät paikallaan kohti uutta targettia ja tästä aina uusi lähetys eteen. Aika tulee näyttämään onko tästä meille apua.


Toisessa setissä otettiin merkin kierto, nouto ja hyppy. Sanoin että ollaan treenattu tätä esteiden kanssa todella vähän, joten tiesin että ongelmia on luvassa. Käskyn saatuaan Danny lähteen suoraan hyppäämään, uudella käskyllä lähti kapulalle. Ja taas uusi yritys, jäi täysin kiinni esteeseen ja kapulohin eli katseli vaan niitä. Siirryttiin lähemmäs merkkiä ja kouluttaja kävi näyttämässä merkkiä ja löytyihän se sitten, sai juosta läpijuoksuna. Uudella otolla otettiin merkin jälkeen seisominen, siitä kapulalle ja hyppy. Ei kääntänyt selkäänsä kapulalle vaan otti hyvin suuhunsa sen ja hyppäsi ok. Jes hyvä! Ja jälleen uusi yritys, jolloin Dannylta loppui usko. Merkille juostessa pysähtyi puolessa välissä katsomaan minua, jatkoi lisäkäskyllä kunnes jumittui merkin taakse. Ihan kuin ei olisi ikinä merkkiä nähnytkään, vuosi ollaan treenattu merkin kiertoa häiriöillä (leluja ja kapuloita) ja merkin kiero tullut todella vahvaksi. Mutta koulutuksessa ei varmuudesta ollut tietoakaan. Jälleen kerran muistutus siitä, ettei Danny kestä tässä liikkeessä vielä montaa toistoa. Jatkoon saatiin vinkiksi että tosiaan toistot pidettävä minimissä treeneissä eli esim. yksi merkin kierto, uudelleen pysäytyksellä ja siitä yksi nouto ja hyppy. On tämä vaikea liike, koska siinä on niin monta osaa! Kaikkia pitää treenata mutta pitää toistot maltillisena. Silti tosi happy että kapulan nosto on mennyt eteenpäin ja löysi esteet vähäisestä treenistä huolimatta. Muistutuksena se, että koiran ottaessa kapulan suuhunsa saa heti sanoa hyppy käskyn. Vähän jäin ihmettelemään myös Dannyn vaisua juoksua, sen meno ei ollut yhtään vauhdikasta, treeneissä juoksee aina lujaa. Nyt meni hidasta ravia ja oli sen näköinen kuin olisi juuri juossut auringonpaahteessa 10 kilsaa. Sama fiilis seurasi myös ohjatussa noudossa. Ravasi merkille, lähti hakemaan kapulaa hitaassa vauhdissa, mutta saatuaan kapulan suuhunsa muisti juosta takaisin. Liikkeessä ei ollut mitään ongelmia, teki kaiken oikein mutta vaisusti. Lopun perusasento on huono, koska Danny varoo koskemasta jalkaani kapula suussa. Tähän saatiin hyvä vinkki. Jatkossa pitää tätäkin vahvistaa. Dannyn hitaus ja vaisuus saattoi johtua siitä, että oltiin ajoissa paikalla koska halusin seurata muiden treenejä, tämä tarkoitti sitä, että Danny joutui olemaan häkissään 2 tuntia ennen omaa vuoroa. Käytiin muutaman kerran jaloittelemassa, mutta kyllä se odotus oli Dannylle paljon. Ilma oli meille ihmisille ihan kiva, tuuli hieman ja ei ollut hellettä, mutta Dannyyn taisi aurinko vaikuttaa. Tai sitten osoitti jotenkin mieltä häkissä olemisesta, oli jotenkin epävarma hitauden lisäksi. Perusasentoon tulemiset oli myös hitaita, välillä jäi seisomaan niin kuin ei olisi ikinä tehnytkään perusasentoa. Jos oltaisiin oltu kokeessa, olisin harkinnut keskeyttämistä. Mutta ainakin saatiin ongelmia kaivettua esiin, Dannyhan usein piilottelee ongelmia koulutuksissa :D

Eipä meillä taida olla vielä asiaa heinäkuun kokeeseen. Olisi ollut kiva osallistua, koska oman seuran koe eli kynnys ekaan evl starttiin olisi ollut matala, mutta en usko että saadaan pakettia kasaan reilussa kuukaudessa. Ei muuta kuin lisää treeniä! Ja iso suositus Mariannen koulutukselle, paljon erilaisia ja hauskoja vinkkejä hänellä oli!
 
Ai tähän pitää nyt juosta...














 

perjantai 18. toukokuuta 2018

Eikka 10 vuotta!


Eikka Einarssoni täytti 20.4. kymmenen vuotta! Joka vuosi ihmettelen mihin tämä aika menee! Kymmenen vuotta tuntuu todella pitkältä ajalta ja samalla todella lyhyeltä. Niin paljon ollaan nähty ja koettu. Pappa koiraksi Eikkaa ei vielä voi kutsua, se on aina valmiina ensimmäisenä ovella lähtemässä ulos ja lenkeillä aina kulkee kärjessä. Temput, lenkkeily, kujeet ja herkut maistuu samaan tapaan kuin ennenkin <3
Arvostan Eikassa ja sen luonteessa niin paljon. Ensinnäkin sen kanssa ei koskaan ole tarvinnut murehtia yksinolosta eikä mistään tuhoamisjutuista, se oli pentunakin aivan super kiltti ja helppo! Tosin kyllähän se osasi itsepäinen olla (ja osaa edelleen!) ja vekkuli myös. Arvostan sitä, että Eikka on luonteeltaan hyvin järkevä ja ajatteleva. Siitä millainen se on laumassa, sen rauhallisen varmasta otteesta ja asenteesta kun Danny tuli taloon. Siitä ettei sillä ole koskaan ollut mitään tarvetta olla the boss, the king Dannylle eikä minulle. Arvostan kaiken kaikkiaan sen tasapainoisuutta, siitä miten se hurmaa ihmiset ja koirat, ne aremmatkin koirat ovat aina tykänneet Eikasta. Siitä miten avoin, sosiaalinen ja ystävällinen se on kaikkia tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Eikalla on paljon kaksi- ja nelijalkaisia tuttuja ja ystäviä <3 Siitä miten se on aina motivoitunut tekemään kanssani ihan mitä vaan. Ollaan kokeiltu agilitya, tokoa ja rally-tokoa, mätsäreitä ja kaikesta se on osoittanut pitävänsä. Eniten ehkä kuitenkin on aina loistanut kaikissa tempuissa jotka on oppinutkin todella nopeasti. Arvostan sitä ettei se ole koskaan nirsoillut ruoan suhteen. Arvostan sitä millainen isoveikka se on Dannylle, siitä miten se on oppinut leikkimään Dannyn kanssa ja siitä että se on aina antanut Dannyn loistaa ja sitä että on joutunut jakamaan treeniajan Dannyn kanssa, herkuista puhumattakaan. Eikka on onnellinen kun laumassa on kaikki hyvin, saa paljon herkkuja ja hellyyttä. Arvostan ja olen onnellinen siitä että Eikan vuoksi innostuin ja jäin koukkuun tokoon. Ilman Eikan fiksuutta ja oppimisen halua en olisi ehkä koskaan tokoon niin hurahtanut! Arvostan sitä miten se opetti Dannylle tokojuttuja mm. rauhallisen paikallamakuun ja rauhallisen ysinolon. Eikan järkevyys ja rauhallisuus on tehnyt hyvää vilkkaalle Dannylle.

Summa summarium Eikka on ollut minulle ensimmäisenä omana koirana aivan täydellinen! Oikea kultakimpale vaikka aina elo ja elämä ei ole ollut ruusuista, terveyshuolia on ollut ja kyllä tämänkin kultaisen luonteen omaavalla kaverilla on omat heikkoutensa kuten riistavietti ja kissojen jahtaaminen :D Paljon on tarvinnut huumorintajua ja periksiantamattomuutta. Kyllähän nämä villakoirat osaavat viedä omistajiaan 6-0 jos niille antaa pikkusormen.
Listalta meinasi unohtua se että mielestäni Eikka on aina ollut ja on edelleenkin todella kaunis koira. Vaikka sen turkki oli nuorempana tummempi (punainen) on väri säilynyt kuitenkin ihan ok eikä ole liian vaalea. Eikalla on myös kauniit silmät <3

Tässä muutama viimeaikainen kuva sekä muistoja vuosien varrelta!

Kaunis edelleen <3


Läheisyys on Eikalle tärkeää
Onnellinen pennun omistaja vuonna 2008


Ensimmäinen talvi

Kesä 2009



Mätsärissä

Agility oli hauskaa!



tokokokeessa v. 2013


Mätsärissä vuonna 2013..ihan kuin oikeesti olisi ollut hajua kuinka koiraa esitetään :D Eikka niin kaunis <3


Uimisesta Eikka ei ole koskaan pitänyt, mutta kahlailu on kivaa!

Luonto on aina ollut meille tärkeä

Vappuna 2012

torstai 12. huhtikuuta 2018

Danny 6 vuotta!

Miten ihmeessä Danny voi täyttää jo kuusi vuotta! Ja Eikka täyttää ensi viikolla kymmenen! Vastahan ne oli pentuja <3 Danny sai kaksi uutta lelua lahjaksi ja vähän herkkuja. Lelut oli mieluisia, kuten aina. Etenkin pörrölelu! Siitä tuli heti lemppari <3

Facessa ja blogeissa on ollut keskustelua siitä mitä kukin arvostaa omissa koirissaan. Päätinpä minäkin pohtia mitä arvostan omissa villapöksyissä. Tänään osa 1 eli Danny:

Arvostan Dannyn luonnetta tosi paljon. Siitä miten iloinen ja positiivinen se on. Siitä miten se nauttii elämästä, juoksemisesta ja treenaamisesta kanssani. Siitä miten se yrittää ja antaa aina kaikkensa. Sen valtavasta miellyttämisenhalusta. Siitä, että sitä voi pitää vapaana missä vaan, vaikka keskellä kaupunkia. Siitä, että se osaa relata myös kotona, vaikka se on minuun ihan valtavan kiintynyt, ei seuraile tekemisiäni kotona, nukkuu ja ottaa rennosti. Siitä miten se käyttäytyy eläinlääkärissä, niin kiltisti ja kuuliaisesti. Siitä miten sen kanssa voi mennä ihan mihin vaan. Sen unenlahjoja eli nukkuu esim. linja-autossa ja jopa vilkkaassa rautatieaseman/linja-autoaseman ihmisvilinässä. Sen häiriönsietoa esim. uusissa tilanteissa, koulutuksissa ja kokeissa. Sen leikkimisenhalua. Siitä miten se suhtautuu ihmisiin, ei ylenpalttisen sosiaalisesti vain maltillisesti pyytäen rapsuja ja silityksiä. Arvostan minun ja Dannyn suhdetta, siitä miten siitä on näkynyt pennusta saakka miten tärkeä minä olen sille, Dannylle on tärkeää että minä olen tyytyväinen siihen ja että me ollaan yhdessä kuplassa tehdään yhdessä mitä vaan. Arvostan sitä millaisen suhteen se on luonut Eikkaan, haastaa Eikkaa leikkeihin ja juoksuun, usein härnäämiseen saakka, mutta tietää missä raja menee ja ei koskaan häiritse Eikkaa kotona. Siitä miten se on ottanut paljon mallia Eikasta, positiivisessa mielessä.

Tähän päälle vielä iso ripaus veijarimaisuutta ja huumorinrajua <3

Sporttirakin nettikurssi lähenee kohta loppuaan. Viimeisen videon kanssa tuli jälleen kerran kiire, mutta sain kun sainkin sen kuvattua ja editoitua. Kiitos jälleen siskolle kuvausavusta! Osan kuvasin jälleen itse. Hyvin koutsi jälleen bongasi ohjaajan että koiran virheet videolta, koutsi bongasi myös meidän edistymiset. Ihanaa että jotain on saatu aikaan, vaikka ollaan treenattu hirmu vähän koska talvi kesti ja kesti. Kolmannessa videossa halusin vinkkejä siihen miten Danny heittää tunnarikapulan syvälle suuhun ja siitä miten Danny edistää peruuttamisen kanssa, mutta jesss peruutuksen kanssa on muuten edetty eli ei enää poikita. Tämä edistäminenkin on nyt ihan hienosäätöä kuten koutsikin kirjoitti palautteeseen. Sivuaskeleista saatiin palautetta, ne näyttää nyt tosi hyviltä! Samoin kapulan palauttaminen esteen yli, enää ei ota kapulasta kiinni väärältä puolelta. Tähänkin saatiin vinkkejä miten jatketaan. Kaukotkin näytti nyt videolla paremmalta. Ja jee meidän hiekkapohjainen treenikenttä on sulanut!! Ehdittiin ottamaan siellä jo eteenlähetystä ja ohjattua. Tauko on tehnyt selvästi hyvää Dannylle, teki niin superisti ja asenteella! Kurssilta saatuja vinkkejä aletaan nyt tosissaan toteuttamaan treenikentillä!

Kolmas video:

 
MUN uudet lelut :D


Treenikenttä on sulanut <3
 




torstai 8. maaliskuuta 2018

Talvista eloa

Viime viikolla koirat lomailivat siskollani kaksi päivää ennen kuin itse jäin pienelle talvilomalle. Pakkasta oli aamupäivisin kiitettävästi, mutta oli tosi aurinkoista ja olin onnellinen ettei meidän tarvinnut herätä aikaisin ja lähteä kuudelta lenkille, mitä lie pakkasmittari silloin olisi näyttänyt kun se näytti aamulla yhdeksän jälkeen -25. Iltapäivisin oli ihanan lämmintä ja niin aurinkoista. Käytiin monesti jäällä lenkillä ja yhtenä päivinä tehtiin jään kautta retki uimarannalle eväineen. Kotona uni maittoi kaikille :) Loma meni aivan liian nopeasti ja palattiin arkeen, sunnuntai yönä heräsin Eikan ilmoitukseen, että pitää päästä ulos. Teki kahdet todella pitkät pisut ja tämän jälkeen käveli selkä kyyryssä ja häntä alhaalla kotiin. Meni suoraan nukkumaan petiinsä, mutta vaihtoi koko ajan paikkaa. Ja sitten jälleen ulos, käveltiin pitkin poikin katua ja Eikka teki muutaman pitkät pisut jälleen. Muutaman kerran ulvahti ja tuli minun jalkoihin kertomaan että sattuu. Häntä oli alhaalla ja käveli vaisusti. Kolme kertaa ulkona käytiin ja tuntui ikuisuudelta kävellä yötä kadulla pakkasessa, välillä Eikka vaan käveli ja käveli eikä pissannut yhtään. Kyllä siinä jo tuli pohdittua pitääkö soittaa päivystykseen. Eikka onneksi rauhoittui lopulta (kävely ilmeisesti auttoi ja rakon tyhjennys) ja nukkui loppuyön samassa paikassa. Itse nukuin torkkuen ja välillä kävin tsekkaamassa missä Eikka nukkuu. Aamulla heti soitto lääkäriin ja pissanäytettä ottamaan heti kun aamulla herättiin. Päästiin onneksi heti ysiltä. Eikan pissassa näkyi kiteitä jotka aiheuttavat kipua, eturauhanen oli myös todella suurentunut. Anaalit jälleen aika täynnä muttei tulehdusta. Sai hormoonipiikin joka pienentää eturauhasta ja 14pv antibioottikuurin. Kontrollipissanäyte on lääkekuurin loputtua vietävä. Pissaviljelyn tulos oli ok. Eikan olo kohentui huomattavasti ja nukkui hyvin vanhemmillani päivähoidossa. Illalla menojalkaa vipatti jälleen ja reippaasti kulki lenkillä haistellen. Eikka täyttää keväällä 10 vuotta, joten tämän tapaiset vaivat alkavat jo hiipiä mukaan jos huono tuuri käy. Lääkäri suositteli kastraatiota jos vaiva alkaa uusiutumaan 6 kk sisällä useasti tai voidaan kokeilla kemiallista implanttia (juu ei kokeilla), sanoi että kyllä Eikka tulee vielä kauan elämään että ilman muuta kannattaa kastraatioita miettiä jos vaivat palaavat. Ihanan positiivisesti sanottu, näin toivotaan <3

Dannyn vatsavaivojen kanssa ollaan menty eteenpäin ja valitettavasti myös takapakkia on tullut. Alkuvuosi mennyt hyvin, pari kertaa ripuloi tammikuussa ja helmikuu täysin oireeton ja ehdin jo iloita, että nyt olemme löytäneet sellaisen ruokavalion että vastaoireet ovat helpottaneet, kunnes nyt maaliskuun aina yllättäen kahdet ripuloinnit/löysät (eri päivinä). Oireilut silti helpottaneet viime syksystä tai ainakin haluan uskoa niin.


Sporttirakin nettikurssille tuli kireällä ja kiireisellä aikataululla (jälleen) kuvattua kaukot ja seuraaminen. Eilen laitoin hyvin kaunistelemattomat videon nähtäväksi nettiin ja tänä aamuna saatiin jo feedback. Kaukoissa riittää töitä, kommentissa sanottiin että näyttää siltä ettei Danny osaa kaikkien vaihtojen tekniikkaa. Kyllä, allekirjoitan tämän täysin. Treenattu ollaan jumppaamalla jne., oikeesti näitä kaukoja on tehty jo toista vuotta ja aina palataan samoihin ongelmiin. En yksinkertaisesti osaa opettaa kaukoja :/ Mutta koutsi kirjoitti pitkät tarinat miten näitä ongelmia voidaan treenata, huomasi hyviä pointteja esim. maahan-seiso jossa vaihto näyttää etupainoiselta, koiran painon ollessa sen etuosalla, on koiran todella vaikea tehdä seuraavaa vaihtoa oikein ellei sille opeteta ensin painonsiirtoa taaksepäin. Kyllähän tuosta videolta näkee selkeästi tämän etupainoisuuden. Näihinkin saatiin hyvät ohjeet miten painonsiirtoa aletaan korjaamaan, tänä iltana aloitetaan olkkaritreenit :)

Koutsin kommentti seuraamiseen oli, että meillä on mukavan näköinen perusseuraaminen, Danny näyttää hyvältä: oikea paikka, hyvä kontakti, hyvä motivaatio ja suoruus. Itse ilmaisin huolenaiheen siitä ettei Dannyn seuraaminen ole niin tiivistä mikä tuo omia ongelmia esim. käännöksissä. Toisaalta olen miettinyt kannattaako seuruuta yrittää tiiviimmäksi pienellä koiralla jos kaikki muut seuraamisen osa-alueet (käännökset ja sivuaskeleet) saadaan kuntoon. Saman ajatuksen ilmaisi myös koutsi. Antoi vinkkejä seuruun tiivistämiseen jos siihen päädytään, mutta nyt kokeillaan koutsin vinkit käännöksiin, sivuaskeleisiin ja peruuttamiseen.Tässä video lähtötilanteesta: kaukot ja seuruu. Toivottavasti keväällä/kesällä kaikissa liikkeissä mihin ollaan saatu vinkkejä näkyy jo muutoksia :) Treenilista on pitkä, mutta uskon että tämä treenaus vielä palkitaan!