keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Siedätyshoitoa

Tänään aloitettiin Dannyn siedätyshoito. Lääkäri sanoi että hänellä on suuret odotukset Dannyn siedätyksen onnistumiseen. Niin minullakin <3 Lääkäri sanoi että hänellä on noin 100 potilasta jotka saavat siedätyshoitoa, ainoastaan muutaman kohdalla on hoito lopetttu sen tehottomuuden vuoksi. Dannylla on siinä mielessä hyvä tilanne, ettei Dannyn iholla ole koskaan näkynyt mitään tulehduksia, "käymistiloja". Ainoastaan korvatulehduksia ja kerran hiivaa kuonossa, korvatulehduksiakin ollut tosi vähän. Mitä puhtaampi elimistö, sen paremmat lähtökohdat siedätyshoidolle.  Dannylle tehtiin ensin terveystarkastus, kaikki on kunnossa. Korvissa ulopuolella on hieman punoitusta, sisältä tosi siistit. Korviin voi nyt suihkauttaa kortisonia, sanoi ettei suihkautettavan kortisonin käyttöä muutenkaan kannata pelätä, hän käyttää omalla atoopikkokoirallaan suihketta muutaman kerran viikossa ns. ylläpitohoitona vaikka iholla ei näykään mitään hälyttävää. Eli Dannyn korviin voi suihkauttaa kortisonia kerran päivässä kunnes punoitus on poissa, tämän jälkeen 1-2 kertaa viikossa ylläpitona ettei näitä punoituksia tulisi. Jos koiralla lisääntyy yhtäkkiä kutittelua, voi kortisonia antaa myös suun kautta, usein 3-5 pv riittää. Sen jälkeen kortisonin annon voi lopettaa yhtäkkiä ns. seinään ilman että annosta pitäisi ensin alentaa. Lopuksi treenasin itse piikin laittamista, lääkäri sanoi että minulla on hyvä ote ja pistämisessä ei ole ongelmia. Jotain hyvää siis Eikan piikittämisestä :) Pistoksen voi laittaa joka kerta samaan paikkaan jos haluaa. Pistoksen antamisen jälkeen saattaa alkuvaiheessa tulla pistoalueelle punoitusta, ärsytystä. Yleensä koira reagoi pistämiseen samana päivänä tai seuraavana. Nyt täytyy pitää hieman päiväkirjaa miten D rapsuttelee. Seuraava pistäminen kahden viikon päästä hoitajalla, pistoksen jälkeen odotellaan 30 min tuleeko oireita. Kolmas kerta myös hoitajalla. Sitten kotipistokset. Lääkäri ottanut tämän uuden valmistajan tuotteen käyttöön alkuvuodesta, ennen käyttänyt saman valmistajan tuotetta kuin Eikalla. Sanoi olleensa tyytyväinen myös edeltäjän aineeseen, mutta tämän uuden tuotteen pitäisi olla tehokkaampi, hyviä tuloksia on saatu jo maailmalla. Annostus on tosiaan erilainen alkuvaiheessa kuin Eikan siedätysaineen valmistajalla eli pistetään harvemmin, mutta saavutetaan täysi annostus nopeammin. Lääkäri sanoi että oikean pistosvälin löytämisen saattaa mennä aikaa eli ei välttämättä päästä täyteen annostukseen valmistajan suosittelemalla aikataululla, kaikki riippuu miten paljon D rapsuttelee. Lääkäri suositteli myös haima-arvon ottamista silloin tällöin, atoopikoilla kun on taipumusta myös muihin autoimmuunisairauksiin. Aika erikoista että tämä tuli nyt esille, ei ole aiemmin haimasta maininnut. Olisikohan atoopikoilla tullut tätä enemmänkin vastaan. Täytyy kysyä ensi kerralla.

Pakko hehkuttaa Eikan vointia, 7 viikkoa menty ilman oireilua. Ihan loistavaa. Olen vähentänyt hurjasti RC tölkkiruoan antamista, antanut sitä pari ruokalusikallista kypsennetyn alle 10% rasvaa sisältävän lihan kanssa. Keitän usein myös puuroriisiä, lisäksi annan raejuustoa ja seitiä. Sonnan määrä on vähentynyt ihan järkyttävän paljon. Eikka söi hieman vaisummin (jätti yleensä vähän ruokaa ja välillä ruoka ei maistunut aamuisin) viimeiset pari viikkoa, ihan sen vuoksi että meidän hoodeilla oli kolmella nartulla juoksut. Nyt uni ja ruoka maittavat jälleen :)

Tokotreenitauko on pitänyt hyvin, vaikka intoa riittäisi molemmilla treenata. Uskon kuitenkin että parin viikon tauko tekee hyvää. Lenkeillä on tosin tehty ihan vähän eli luoksetuloa, iloisia läpijuoksuja ALOn tyyliin. Aluksi D lähti täysillä mutta alkoi hetken juostuaan selvästi hidastamaan vauhtia, odotti selvästi käskyä. Nyt alkaa jo juoksemaan täysillä koko matkan. Katselin myös uuden VOIttajaluokan liikkeitä, ne tuntuvat tosi cooleilta kuten zeta helpotettuna EVL liikkeestä eli sisältää ainoastaan kaksi jäävää liikettä. Ollaan ennen breikkiä tätä jo treenattu, seisominen aloitettava aivan alusta, D on unohtanut sen kokoaan AVOn jälkeen :) Ohjattu nouto tulee olemaan Dannyn mielestä tosi siistiä. En tiedä mennäänkö kesän aikana vielä vanhoilla säännöillä kokeeseen, nää jähtäväksi heanko paikkaa johonkin kokeeseen. 

Kuvat tämän aamuiselta kivoilta Pispalan lenkkimaastoilta Tampereella:



Strike a pose ja matka jatkuu!


torstai 14. toukokuuta 2015

Voi voi luokka

Dannyn kanssa tänään tokaa kertaa tokon voittajaluokassa ja nyt alan ymmärtämään miksi tokon voittajaluokkaa kutsutaan voi voi luokaksi :D Ja miksi kaikki haluavat siitä luokasta mahdollisimman nopeasti eroon. On nimittäin vaikea luokka. No jaa me ollaan oltu siellä vasta kaksi kertaa ja huikean kahden startin kokemuksella voin sanoa että kaikki on pienestä kiinni etenkin näissä ylimmissä luokissa. Virheisiin ei ole varaa. Paljon ollaan kyllä saatu kokemusta, itse tein asioita hieman toisin kuin edellisessä kokeessa. Oppia, oppia.

Kootut selitykset:

Paikkamakuu 10p: Ei piippaillut, muutaman kerran vilkaisi ympäristöä. Hyvin maahan ja ylös. Kehästä lähtiessä eräs iso koira tuli Dannya haistelemaan, onneksi olin hereillä ja hetken siinä ehdin huitoa koiraa pois Dannyn läheltä ennen koiran omistaja sai koiransa haltuunsa. En vain halua mitään ikävää tilannetta kehässä Dannylle. D ei siedä sitä että isot ja kaiken lisäksi vieraat koirat tulevat peppua haistelemaan niin kuin tämä koira teki. Onneksi D ei huomannut että joku oli pepulla, olisi nimittäin heti räsähtänyt.

Seuraaminen 9p: lähdössä D hieman kuumana. Alussa ollut juoksuosuus meni tämän vuoksi laukalle. Pidempi ja vaikeampi seuruukuvio kuin viimeksi, sivuaskeleet meni hyvin. Oli kiva päästä testaamaan miten ne sujuivat kokeessa. Itse mokasin yhdessä kohdassa, piti kääntyä paikalla oikeaan. Käännyin juu, mutta tein sen täyskäännöksenä :D Liikkuri taisi hetkeksi hämääntyä että miten tästä jatketaan, koska käännöksen myötä olisin tehnyt loppu seuruun ihan eri suuntaan kuin muut koirakot. Itsekin tästä hieman hämäännyin. No ratkaisin itse asian niin että "liikkeelle mars" käskyn jälkeen käännyin nopeasti vasemmalle ja päästiin jatkamaaan suuntaan mihin liike jatkui edellisten koirakoiden kohdalla. Ehdin seurata seuruukaavion tarkasti ennen meidän vuoroa.

Istuminen 10p: Maltillinen kehu seuruun jälkeen, että Dannylla olisi keskitty nyt moodi istumiseen. "Muista Danny istuminen, muista olla tarkkana istua" varmistelin vielä ääneen ennen liikkeen alkua. Tein varmistelevan käskyn eli hidastin käskyn kohdalla:D Kiltiltä tuomarilta kiltti 10 :D

Luoksetulo 0p: Ennakoi ekaa stoppia, maahanmenoa vieläkin enemmän. Oli pakko antaa maahankäsky tosi aikaisin, koska D pysähtyi aivan täysin. Sivulle tuloon tarvittiin 3 käskyä. D tuli sivulle niin kuin sitä ahdistaisi ihan sikana tai olisi tosi paineistunut. Nyyh mitä Dannyn lemppariliikkeelle on tapahtunut. Edellisen kokeen jälkeen otettiin luoksaria ehkä kerran tai pari. Edellisessä kokeessa oli jo samoja ongelmia, nyt ne tulivat esille vieläkin voimakkaammin. Voi voi.

Ruutu 0p: oli sijoitettu nyt helppoon paikkaan ja siirtymää oli kivasti luoksarin jälkeen, juttelin Dannylle "missä ruutu, katso ruutu". Katsoi ruutuun ehkä kerran. Hyvin juoksi ruutua kohti, mutta reunan kautta törpölle. Auts. Viime kokeesssa bongasi luoksarin törpöt. Mistä tämä törppöjen bongaus tulee kokeessa :o Ei olla treenattu merkkiä koko keväänä ja treeneissä jättänyt tärpöt rauhaan jo pidemmän aikaa. Hoijaa.


Hyppynouto 8p: Osui mennessä esteeseen. Ekaa kertaa ever. Este oli ehkä hieman liian korkea mihin D on tottunut?

Metallinouto 10p: kapula jäi pystyasentoon. Ekaa kertaa ever. D hetken aikaa mietti että hetkinen mites tämä nyt näin meni. Otti kuitenkin nätisti suuhun ja laukalla takaisin.

Tunnari 8: ei ollut hereillä, kaksoiskäsky lähtökäskyyn. Ei haistellut reunimmaista, muuten haisteli suu kiinni ja rauhallisesti. Oma löytyi taas nopeasti. Jes!

Kaukot 10: rauhalliset vaihdot, oikein ja ekalla käskyillä. Tuomarin kommentti oli että koiralla on oma tyylinsä tehdä vaihdot +tekee ne rauhallisesti mutta se ei haittaa. Tämän lisäksi sanoi että harvoin näkee näin hienoja vaihtoja. Whaaaaatttt. Tuli kyllä vähän eteenpäin seisomisesta istumiseen, mutta videolta näkee että muut vaihdot olivat virheettömät, ei tule milliäkään eteenpäin. Aivan sika magee fiilis tuomarin kommentin jälkeen. Kyllä me töitä ollaankin tehty kaukojen eteen. Ikinä en olisi uskonut että D tekee ne kokeessa niin hyvin, treeneissä liikkuu aina (korkeassa vireessä kun odottaa palkkaa).


Kokonaisvaikutus 10p.


Kakkostulos pisteillä 224, sij. 5/11.

VIDEO.


Hyvä fiilis kokeen jälkeen jäi jälleen, vaikka luoksari ihmetyttikin. Ruudun nollaus ei tullut yllätyksenä. Ruutu on nyt ehkä itsellekin sellainen musta pilvi, ennen ne oli kaukot ja tunnari :D Danny tekee nykyään ihan loistavia kaukoja ja tunnareita ja itsekin tykkään näistä liikkeistä ihan kybällä. Dannyn vire oli ehkä hieman erikoinen, meidän vuoro oli kuudentena. Odottelua kertyi reilusti yli tunnin paikkamakuusta. Kehässä Danny oli pääsääntöisesti tosi iloinen ja tsemppasi hyvin ja välillä taas ajatukset harhaili, itsellänikin. Mutta hymyilin taas! Ja jännitys ei ollut yhtä kovaa kuin viimeksi ;) Ja kyllä me vielä saadaan kaikki palikat kohdalleen. Malttia, malttia! Tällä hetkellä on sellainen tunne, että pidetään tokotaukoa toukokuun loppuun (tai pidempäänkin) ja mietitään sitten mitä ruudun ja luoksarin kanssa tehdään. Saattaa olla että mennään seuraavan kerran voittajaan vasta elokuussa uusilla säännöillä. Oma seura järjestää piirimestaruuskisat elokuussa ja syksyllä villakoirien tokomestaruus kisataan lähellä eli Tampereella, siinä meillä olisi tavoitetta :)

EDIT:// nukutun yön jälkeen joku meni katsomaan kesän tokokalenteria ja saattaa olla että mennään vielä kokeilemaan vanhoilla säännöillä jos saadaan koepaikka ;)


Kokeen jälkeen hymy herkässä, paitsi Dannylla -the poker face.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Hyvällä fiiliksellä


Kokeen jälkeen maltettiin Dannyn kanssa olla tokoilematta kaksi päivää. Hui :D Ennen seuravaa koetta tavoitteena ottaa lyhyet, mutta kivat ja onnistuneet treenit päivittäin. On tehty istumista, tietty se on nyt ihan varma taas niin kuin aina ennenkin, saa nyt jokaisesta istumisesta namipalkan, välillä lelukin lentää. Treenattu myös omalta osaltani varmisteleva käskyn antaminen eli hiljennän hieman askellusta ja käskyn kohdalla jätän Dannya lähinnä olevaa jalkaa hieman taakse (olipas huonosti selostettu :D) ja katson Dannya sivusilmällä että istuu varmasti. Seuraavassa kokeessa teen istumisen normaalisti pienellä riskillä siitä että uusii viime kokeen mokan tai sitten teen varmistelevan istumisen, toki pisteissä tulee näkymään, mutta ennemmin muutaman pojon menetys kuin nollaus. No jää nähtäväksi kumpaan päädyn. Pitäisi oikeesti viimeistään tässä vaiheessa alkaa opettamaan vihjesanoja, saattaisipa niistä jotain apua ollakin :o Luoksaria ei pitänyt tehdä, mutta kokeiltiin kuitenkin ihan koemainen versio. Teki aikas napakat stopit ja loppuakaan ei ennakoinut. Kokeessa tulee taatusti taas sata lasissa :D Ruudun treenaus nyt kuitenkin päällimmäisenä listalla. Ollaan tehty targetilla, lähetyksiä ruutuun eri kulmista, lähetyksiä ruutuun myös niin että ollaan selin ruutuun ja siitä käsky. Vauhdilla pinkaisee ruutuun. Ollaan tehty myös pitkältä matkalta. Ei ongelmia. Eikkakin otettu mukaan treeniin, vien namin targetille ja jätän molemmat koirat 10-20m päähän ja siitä lähetys ruutuun. D voittaa aina kilpajuoksun ja nappaa namin targetilta. Eikka saa kyllä aina palkan siitä kun koskee kuonollaan tyhjään targettiin, ei jää paha mieli toiselle Eikka saanut tehdä myös yksin targetilla ruutua. Tuskin tästä kilpajuoksutreenistä ruudulle mitään hyötyä on, mutta koirien mielestä se on super hauskaa kun saavat kilpaa sinne juosta :D Vaikka me ruutua kuinka treenataan, tosiasia on se, että Dannyn kokemattomuus tulee taatusti näkymään kokeessa, kovin isoa luottoa ei ole siihen että löytää ruudun. En lähde tässä vaiheessa sotkemaan häiriöidenkään kanssa. Siihen ei ole nyt aikaa, nyt tehdään vaan niitä iloisia ja helppoja ruutuja, mutta kesän aikana me laitetaan ruutu kuntoon for sure.

Dannyn siedätysaine on vihdoinkin saapunut eläinlääkärille kymmenen viikon (!) odotuksen jälkeen. Mistä lie Jenkeistä tilattu. Mutta kyllä kesti. Saatiin aika ellille parin viikon päähän. Ekalla kerralla harjoitellaan piikin antamista ja D saa ekan annoksen. Onneksi piikittäminen on tuttua puuhaa, mutta silti Dannyn kanssa  aloitellaan ihan alusta. Seuraava piikitys sitten kahden viikon päästä ellissä, samoin kolmas piikitys ellissä. Sitten jatkuvat kotipiikitykset. Eikka aikoinaan sai ekan piikityksen ellissä, seuraavan kahden viikona aikana piikitettiin tosi usein kotona. Nyt ilmeisesti muutettu tuota käytäntöä miten usein alussa piikitetään. Toivottavasti siedätys tehoaa Dannyyn ja rapsuttelu saadaan kuriin. Eikka ei ole oireillut vatsallaan viiteen viikkoon, lukuunottamatta eilisen aamun ruokahaluttomuutta. Kävin ruokatunnilla kotona ja vein koirat ulos pisulle, Eikka söi hieman ruohoa. Töiden jälkeen ruoka maistui jälleen, samoin illalla ja tänä aamuna. Ei onneksi kipuilua eikä vatsan metelöintiä. Taitaapi olla tämän vuoden puolella ennätys tämä viisi viikkoa. Toivottavasti hyvä putki säilyy!
Viikon uutinen: Eikka sai läppäkorvat ♥ Ja Danny on aloittanut uimakauden, loikkasi järveen pallon perässä, ui hetken ja palasi rantaan. Toisena päivänä hyppäsi järveen sorsien perään. Jos nyt kuitenkin vielä odotettaisiin että järvivesi lämpenee hieman!

Danny ottaa aurinkoa ja Eikkaa masentaa kun joku tylsimys ajoi kauniit korvat läpöiksi :D




D löysi aivan mahtavan pallon lenkin varrelta, tyhmä omistaja potkaisi palloa alamäkeen ja pallo vieri järveen. D hyppäsi perään ja alkoi uimaan, ei kuitenkaan saanut kunnon otetta ja pallo lähti vierimään tuulessa nopeasti kohti ulappaa. Nyyh sinne jäi pallo!

Päikkykaveri


 
 

perjantai 1. toukokuuta 2015

Voittajaluokka korkattu!

Mitäpä sitä muuta Vappupäivänä kuin kisaamista tokossa ja samalla talkoilua :) Suurin odotuksin ei kokeeseen lähdetty, vaikka tietty ainahan sitä ykköstulosta lähdetään hakemaan. Viimeistelytreenit jäi tekemättä työkiireiden vuoksi ja senkin vuoksi että periaatteena minulla on ettei koeviikolla enää treenata. Kaukot, tunnari, luoksari ja ruutu olivat niitä liikkeitä joissa virheitä saattaisi ilmaantua, mutta miten meidän sitten kävikään eli kootut selitykset:

Paikkamakuu: D hieman piippaili kehään mentäessä, rauhallisesti kehuin liikkurin höpöttäessä. Silti D tuntui levottomalta, vilkuili vieressä olevaa sakemannia. Juuri kun liikkuri kysyin ollaanko valmiita D käänsi päänsä sakemannin puoleen ja samassa tuli "käsky" komento. Otin varman päälle ja annoin hieman kovemman käskyn. Maahan meni. Huh. Ilmeisesti rauhallisena makoili. Nousi ekalla käskyllä ylös. 10p

Seuraaminen: Meidän vuoro oli viidentenä. Herättelin Dannya ennen kehään menoa lelulla. Piippaili. Ei ehkä ollut fiksua, joten jouduin rauhoittelemaan Dannya juuri ennen kehäänmenoa nameilla. Syöminen rauhoittaa ;) Piippaili vähän seuraamisen ekat askeleet. Sitten onneksi hiljeni. Seuruu tuntui ihan OK. Ei tuntunut pitkältä, ei sivuaskeleita eikä peruuttamista. Paljon käännöksiä. Videolta näkyy että ekalla suoralla D oli tuttuun tyyliinsä ei vielä niin hyvässä moodissa, kontakti putoili, mutta ekan käännöksen jälkeen pääsi tahtiin mukaan. Taidettiin saada meidän parhaat seuruupisteet! Silti tuntui ettei kumpikaan oltu kunnolla hereillä. Mutta ollaan me menty tässä liikkeeessä paaaaljon eteenpäin, jes!  9p

Istuminen seuruun yhteydessä:
Ei oltu hereillä ei. Dannyn pomminvarma liike meni nollille. Jäi seisomaan. Arvasin että jossain vaiheessa jokin Dannyn pomminvarmista liikkeistä menee metsään :D Hassuinta on se, että Dannylla on ollut seisominen aivan ulapalla avoimen jälkeen kun alettiin istumista treenaamaan. Aina kun ollaan otettu seisomista, menee istumaan. Nyt kokeessa kävi toisin päin :) 0p


Luoksetulo: Eka stoppi valui ja pysäytin liian myöhään. Maahanmenoa ennakoi niin että meni maahan vasta kun oli pysähtynyt. Lähti hyvin tulemaan peruasentoon kunnes pysähtyi taas epäröiden. Liike joka oli jossain vaiheessa tosi magee, on nyt tosi vaikea. Tätä tämä tokoilu on :D Eipä olla muuten noin pitkältä matkalta edes treenattu! 7.5p

Ruutu:
Siirtymismatka luoksetulon lopetuspaikasta ruudulle kovin lyhyt, sanoin Dannylle muutaman kerran että mennään tekemään ruutua ja näytin kädellä missä ruutu on. Vauhdilla lähti juoksemaan ehkä 20 m kunnes bongasi luoksetulon törpöt "jee jee näin paljon kivoja törppöjä ihan mua varten!!". The rest is history :D Danny ei ole koskaan tehnyt ruutua näin vaikealla häiriöllä. 0p Oli muuten super pitkä matka ruutuun, ainakin näytti ja tuntui siltä. Ruutua ei edes näy videolla, ehkä se oli maata vasten niin huomaamaton. Anyway kuten videosta näkyy Dannylla oli ihan super hauskaa juostessaan koko kentän läpi :D Ruutu ei onnistunut yhdeltäkään voittajaluokan koiralta ja monta epäonnistumista oli evl:ssä myös. Vaikea oli!

Hyppynouto: Tuttu ja turvallinen. Ei siis ongelmia. 10p


Metallinouto: Tuttu ja turvallinen. Ei siis ongelmia tässäkään. 10p

Noudot tehtiin vierailla kapuloilla. D ei ole koskaan noutanut muuta kuin omaa kapulaa. Tiesin ettei vieras esine ole ongelma, Dannyn mielestä noudot on niin siistit. Hieroin kapuloita käsissä hetken aikaa ja that´s it. Nosti hieman varovaisemmin koska alusta oli hiekkaa, muuten ei mitään ongelmaa :)

Tunnari: Oli loistava!! En vieläkään käsitä miten hieno se oli. Kyllä me sitä ollaan viime viikot treenattukin. Vaihtelevin tuloksin :D Milloin mitäkin ongelmaa ollut. Tänään haisteli rauhallisesti, suu kiinni. Ei haistellut edes riviä loppuun kun bongasi oman. Niin varma oli. Hyvällä laukalla meni ja palautti. Eikä pureskellut yhtään. Happy joy 10p

Kaukot:
En ehkä käsitä tätäkään, miten liikkui niin vähän! Ja kaikki vaihdot ekalla käskyllä. Jesss! Ainut liike missä liikkui oli seisomisesta istumaan. Maahanmenot hitaat, mutta varmat. Tuskailtu on tämän liikkeen kanssa koko talvi. Olin varautunut siihen että liikkuisi joka vaidolla, mutta höpö höpö. Double happy joy 9p

Kokonaisvaikutus: 10p

Yhteensä 232 p 2-tulos ja 3. sija!

Päällimäisenä mielessä se, että miten siistiä oli olla Dannyn kanssa kehässä. Niin hieno fiilis jäi! Olen tosi ylpeä Dannysta <3 Niin paljon ollaan yksin treenattu +tänään koe oli eka kokonaan liikkuroitu voittajan suoritus. Pikkuriikkisen harmitti istumisen nollaantuminen, mutta ihan vaan vähän. Näitä sattuu. Jos vähän jossitellaan niin jos liike olisi onnistunut oltaisiin saatu siitä varmasti sen verran pisteitä että oltaisiin saatu ykköstulos. Kyllä se ruutukin vielä onnistuu joku kaunis päivä, ainut mikä harmittaa ettei päästy tekemään ruudun loppua, D tekee sen niin  mageesti. Tunnarin ja kaukojen onnistuminen kruunasi koko kokeen. Seuraava koe jo kahden viikon päästä, tässä ajassa ei ihmeitä tehdä ruudun kanssa. Luoksetuloa ei taideta tehdä yhtään, tuntuu että sen treenaaminen lisää Dannyn ennakointia. Ehkä otetaan pientä treeniä ekalle stopille. Anyway kokeen alkua lukuunottamatta Dannylla oli hyvä fiilis kokeessa, samoin itselläni. Hymyilin jopa! Videolta näkyy että Dannylla oli kivaa + piti minuun kovasti kontaktia <3 Itse jännitin alussa ehkä normaalia enemmän. Kokemusta saatiin roppakaupalla. Ja D kesti henkisesti tosi hyvin tempojen vaihtelut. Tuntui että D loppua kohti vapaantui ja keskittyi paremmin ja paremmin. Noutojen jälkeen en uskaltanut vapauttaa kunnolla että mentäisiin mahdollisimman matalassa vireessä tunnariin, onnistui :) Itse asiassa vapautin tosi hillitysti koko kokeen ajan (lähinnä sanallisesti), lukuunottamatta kaukoja ja tunnaria :) D kesti myös hyvin häiriöt, pari liikkettä tehtiin selin yleisöön, aika lähellä kehänauhaa eli kaukot ja tunnarit. Tuuli oli jälleen kova ja kehänauhat lepattivat sen mukaisesti. Ei haitannut tämäkään eikä se että kehässä oli välillä kaksi liikkuria tuomarin lisäksi. Ei myöskään reagoinut liikkurin käskyihin. Loistavaa keskittymistä jäbältä! Mutta tosiaan kaksi viikkoa aikaa seuraavaan koitokseen. Meidän seuran vika koe vanhoilla säännöillä. Meidän seuran kokeet menivät heti täyteen, hurja määrä koirakkoja jäi ilman koepaikkaa. Sama tahti tuntuu olevan muuallakin, ennen sääntöuudistusta mahdollisimman moni hakee tuloksia.

VIDEO. En jaksanut editoida :o


I am the winner..tai melkein!

Toimin kehäsihteerinä evl:ssä ja alo:ssa. Sihteerin assistentti seurasi fiksuna poikana EVL suorituksia, mutta alokkaassa uni voitti!


tiistai 21. huhtikuuta 2015

Synttäriä ja tokokoulutusta


Eikka rakas täytti eilen seitsemän vuotta! Miten voi vuodet vieriä näin nopeaa tahtia, en käsitä! Synttäriaamuna tehtiin rauhallinen metsälenkki, pojat juoksentelivat ja haistelivat. Minä otin valokuvia ja nautittiin upeasta aamusta. Aurinko nousi jo hieman ennen kuutta ja oli jotenkin tosi kesäinen fiilis, lämpötila tosin oli lähellä nollaa, mutta muuten aivan upea keväinen aamu. Jotenkin aamu sopi täydellisesti unelmoitsija, runopoika Eikalle   Illalla Eikka sai ison lihapullan herkkutikun ja kermavaahdon kera. Minä paiston tattarilettuja (oli yhtä tuskaa, onneksi äiti auttoi) ja kyllä Eikka ja pikkuveikka saivat maistella niitä myös!  Eikalle olen tekemässä videoita, mutta se on vielä pahasti kesken, on tuota materiaalia kertynyt 7 vuoden aikana aikas paljon. Lisäilen sen tänne kunhan saan valmiiksi!
Pieni muisto menneisyydestä: muistan kuinka kävimme pentuja katsomassa äidin kanssa Espoossa. Edellisenä iltana/yönä olin katsomassa lempparibändini keikkaa Hesassa ja sitten seuraavana päivänä vähillä unilla kierreltiin Hesaa ja sitten suunnattiin pentuja katsomaan. Sain valita kahden urospennun väliltä. Nettikamerasta olin seurannut pentujen elämää pentulaatikossa ja jotenkin vihreä poika silloin erottui joukosta ja salaa toivoin saavani juuri sen pennun itselleni. Toinen urospentu oli hieman aktiivisempi, ei malttanut olla paikoillaan/minun sylissäni. Vihreä uros viihtyi hyvin sylissäni, valinta oli oikeastaan helppo siinä vaiheessa. Vihreästä uroksesta tulisi minun pentuni 
 Tosin siinä vaiheessa ei vielä tullut sellaista tunnetta että tämä on nyt sitten the pentu. Muistan kuinka kasvattajalla ovikello soi niin vihreä pentu oli ensimmäisenä ovella, muutama muu pentu seurasi perässä. Muut eivät reagoineet. Minun ja äitini tehdessä lähtöä eteisessä vihreä poika tuli ainoana pentuna katsomaan meidän perään. Silloin tiesin että olin tehnyt oikean valinnan. 
"The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams"- Eleanoor Roosevelt
Dannyn kanssa oltiin tokokoulutuksessa viime viikolla, saatiin 2 x15 min tehokasta yksäriopetusta Sari Kärnän opissa. Tykkäsin että treenattiin ja mietittiin tehokkaasti liikkeitä eikä syvennytty yhteen liikkeeseen koko aikaa, näin ollen saatiin vinkkejä ruutuun, tunnariin, luoksariin ja kaukoihin. Ainut vaan että D näytti parasta osaamistaan tunnarissa ja kaukoissa, joten ne ne oikeat ongelmat eivät päässeet esiin :P No kyllä sieltä vähän saatiin niitä ongelmia esille.


Koulutuksesta jäi tosi hyvä fiilis. Saatiin hyviä neuvoja ja kouluttaja kehui Dannya hienoksi tokokoiraksi, sanoi että toivoi näkevänsä enemmän villakoiria tokossa kisaamassa. Itsenikin mielestä D on ihan super hieno tokoilija, mutta onhan se aina tosi mageeta kuulla ulkopuolisen suusta. Jotenkin koulutus palautti maan pinnalle, miten paljon treenattavaa ja hiottavaa meillä on vielä edessä voittajan liikkeissä, ruutu ja tunnari ovat tällä hetkellä vielä onnesta kiinni miten onnistuvat koetilanteessa. Toisaalta sain vahvistusta sille, että paljon asioita on tullut tehtyä oikein ja jälleen D teki parhaansa, omissa treeneissä saattaa välillä pelleillä mutta koulutuksissa ja kokeissa tekee aina parhaansa  Vaikka tässä olisi paljon vielä treenattavaa ennen vappua, silti edelleen tosi relax fiilis. Kokemusta, kokemusta mennään hakemaan ja jos ei yllätyksiä tapahdu ja onni on puolella, on se ykköstuloskin ihan mahdollinen, mutta tuo ajatus pidetään ihan taka-alalla ja mennään rennosti kehään.Tosin mietityttää hieman liikkuroimattomuus, eikä olla tehty myöskään kokeenomaisia treenejä. Ollaan yleensäkin menty kokeisiin ns. luomuna erinnäisten asioiden vuoksi. Niin mennään nytkin. Itse olen onneksi seurannut useamman VOI-luokan paikan päällä joten tiedän mitä kehässä tapahtuu. D saattaa reagoida liikkurin käskyihin ja vilkaista muutaman kerran tuomaria, vaikka ei yleensä häiriötä otakaan kehässä. No jää nähtäväksi :o
Koulutuksen lopuksi otettiin vielä koemaisesti paikkamakuu eli alussa liikkurin pitkät höpötykset.  Nehän saattaa kokeissa kestää ja kestää :D Kehuin rauhallisesti Dannya, ihan niin kuin teen koetilanteessakin. En halua että D alkaa vilkuilemaan vierustovereita vaan on keskittynyt. Meni hyvin maahan ja pmakuukin sujui hienosti liikkurin mukaan, piilosta vilkuilin vieressä makaavaa sakemannia. D ei ole sakemannien ystävä, mutta koskaan se ei ole pmakuussa noussut vaikka vieressä makoilisi minkä rodun edustaja. Hienosti kesti tälläkin kertaa vieraat koirat vieressä, erityisesti sen sakemannin. Kokeissa eniten jännään pmakuuta, en sen vuoksi että D sieltä nousisi vaan sen vuoksi ettei koskaan tiedä minkälainen kaveri osuu vierelle. Entä jos joku tuleekin päälle, tämän vuoksi olisi ihanteellista että kentän laidalla olisi aina joku joka katsoo sen oman koiran perään ns. henkivartija. Voittajassa piilossa joudutaan odottamaan ennätyspitkä aika eli 4 minsaa. Nice.

Lopuksi saatiin vielä vinkkejä mitkä aina unohtuvat syystä tai toisesta eli treenit kannattaa aina suunnitella etukäteen (treenivihko!)  ja usein 5 minsan treeni riittää. Silloin kun treenataan, keskitytään koiraan eikä ajatella mitään muuta. Kokeissa ja treeneissä pitää olla h a u s k a a, jos kokeessa tapahtuu mokia, se pitää unohtaa ja keskittyä seuraavaan liikkeeseen eikä missään tapauksessa saa näyttää koiralle harmitusta jos jokin liike menee perseelleen. Jos tuntuu että jokin liike tökkii tosi pahasti siitäkin huolimatta että sitä on treenattu tosi paljon, kannattaa jättää liike tauolle. Pitäisiköhän jättää ruutu nyt tauolle ja katsoa ihan pokkana mitä jäbä tekee kokeessa 1.5 viikon päästä :D Anyway antoisa koulutus ja seurasin kuunteluoppilaana myös muiden treenejä. Samoja ruudun, luoksetulon, tunnarin ja kaukojen ongelmia näytti muillakin olevan, joten ei olla ainoat :D

Eikan synttäripäivän kuvia 






the cake


perjantai 10. huhtikuuta 2015

Loman jälkeen

Pääsiäinen ja sen perään kolme lomapäivää on nyt vietetty. Ihania ilmoja oli jälleen, yhtenä aamuna oli sateista mutta muuten aurinkoista. Myrskytuulikaan ei menoa haitannut, silloinkin paisteli aurinko. Ihan huippua. Kahtena ensimmäisenä aamuna heräsin puoli kahdeksalta siihen kun Eikka istui sängyn vieressä, ääntäkään ei päästänyt. En käsitä miten voin herätä koiran tuijotukseen :D Eikalla oli vähän kevättä rinnassa, muina aamuina nukuttiinkin sitten pidempään. Kovasti ulkoiltiin, treenattiin ja otettiin päikkäreitä. Nyt on akut ladattu ja seuraava loma odottaa vasta heinäkuussa.

Päivät ennen Pääsiäistä olivat henkisesti raskaita. Eikka alkoi vaihteeksi oireilemaan, tehden löysää kakkaa, seuraavana aamuna vatsa piti järkkyä meteliä ja vatsa oli selvästi kipeä. Rauhoittui onneksi Litalgn kipulääkkeellä. Sai pari päivää todella kevyttä ruokaa pieninä annoksina, silti vatsa löysällä. Ei kuitenkaan ripulilla. Sitten kahtena aamuna Eikan vatsa metelöi jälleen, söi ruohoa. Vatsa oli selvästi kipeä, sai kipulääkkettä noina kahtena aamuna. Sitten yhtenä aamuna D oksensi kaksi kertaa ja ripuloi kaksi kertaa ja söi ruohoa. Hain lääkäriltä canicuria molemmille. Dannyn vatsa onneksi rauhoittui kolmessa päivässä juuri ennen Pääsiäistä. Huh. Itselläni aivan paska fiilis tietenkin. Dannysta en ollut huolissani, se kyllä paranee hyvin, mutta voi voi Eikkaa. En tiennyt aiheuttiko Eikan oireilut vatsapöpö vai haima. Naapuritalossa ollut yhdellä koiralla rajumpi vatsapöpö, siltä pojat varmasti jonkin pöpön saaneet, mutta Eikan tilanne huolestutti. Eikan vatsa onneksi normalisoitui ennen pyhiä, mutta silti varasin ajan sisätautilääkärille Kiirastorstaille ennen pyhiä. Eikalle avattiin samalla käynnillä uusi siedätysainepullo sekä tehtiin vatsaontelututkimus eli vatsa ultrattiin. Vatsassa kaikki näytti hyvältä, ei siis mitään huolestuttavaa. Haima näytti normaalilta sillä hetkellä. Lääkäri ei osannut sanoa Eikan oireilusta, johtuiko pöpöstä vai haimasta. Koko alkuvuosi ollut on/off Eikan haiman vuoksi. E söi neljä viikkoa hyvin tuloksin RC gastro intestinal low fat tölkkiruokaa kypsennetyn seitin ja raejuuston kera. Välillä lisäilin pari ruokalusikallista vähärasvaista jauhelihaa raakana (esim. heppaa). Pari oksentelua tuli, ulosteet ok, ei kipuilua. Neljän viikon jälkeen alkoi tekemään kerran viikossa vähän löysää kakkaa ja vatsassa oli vähän kipuilua. Ei kuitenkaan vesiripulia eikä verta, vaan todella löysää. Ihmettelin kovasti sillä haima-arvo oli laskenut normaaliksi ja tuo kyseinen tölkkiruoka oli sopinut tosi hyvin. Jätin satunnaiset jauhelihat pois, edelleen kerran viikossa löysällä ripulilla. Sitten tulikin kolmen päivän sisään kahdet ripulit, silloin päätin jättää RC tölkkiruoan pois. En uskaltanut tässä vaiheessa pelkkään jauhelihaankaan vaihtaa enkä pelkkää seitiäkään syöttää. Päätin kokeilla ZiwiPeakin tölkkiruokaa, vaikka siinä rasva% onkin 6-7. Tämän lisäksi sai raejuustoa sekä kypsennettyä seitiä. Tällä mentiin 2 viikkoa ilman oireiluja, sitten aloin pikku hiljaa lisäilemään raakaa lihaa, toki hyvin vähärasvaista. Mentiin tällä ruokavaliolla onnellisesti ilman mitään oireiluja seuraavat neljä viikkoa kunnes tapahtui viime viikolla alkanut vatsan oireilu. Viime viikon oireilun vuoksi siirryttiin jälleen RC:n ruokaan ja toistaiseksi ollaan menty 10 pv hyvin. En tiedä miksi tölkkiruoka käy välillä ja välillä ei. Nyt en ole antanut lihaa raakana enkä kypsänä. Odotellaan vielä haimaverikokeen tuloksia ja mietitään jatkoa. Eikka oli niin ihana kun oltiin lääkärissä Tampereella, jäätiin bussista pois pääkadulla jossa paljon ihmisiä. Tämä tarkoitti Eikalle paratiisia, niin paljon ihania ihmisiä joille heiluttaa häntää. Monet ihmiset hymyilivätkin Eikalle ja eräällä sivukujalla olevassa kahvilassa ikkunan vieressä istuneet ihmiset kääntyivät katsomaan kun Eikka kipitti katua pitkin. Eikka on kyllä aika hurmuri :) EDIT// lääkäri soitti Eikan haima-arvon tuloksista, arvo oli erinomainen. Täysin normaali. Lääkärin mukaan viime viikon vatsavaivat eivät olleet haiman aiheuttamia. Ehkä jokin pöpö? Tai sitten vatsassa on jotakin muuta häikkää, mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä. Jos oireet palaavat jälleen, pitää alkaa selvittämään mikä muu siellä vatsassa voisi olla ongelmana :o


Sanomattakin selvää, että meidän hyvä treeniputki Dannyn kanssa katkesi viime viikon vatsapöpön vuoksi ja oman paskan fiiliksen. D oli iloinen ja reipas vatsaoireista huolimatta ja olisi halunnut treenata iltaisin. Toi palloa syliin ja napitti silmiin että mitäs nyt tehtäisiin. Nyt kun koirilla ollut molemmilla jälleen hyvä olo, ollaan jatkettu treenialua. Vappukoe lähestyy uhkaavaa vauhtia. Kääks. Toisaalta aika relax fiiliksillä mennään, vaikka liikkeet eivät kaikki olekaan varmoja, niin varmoja kuin haluaisin. Ruutu on tuottanut eniten ongelmia viime viikkoina, D ei nyt hahmota sitä oikeaa paikkaa ruudussa, vaan tarjoaa joko vasenta tai oikeaa törppöä oikeaksi paikaksi. Ollaan helpotettu treeniä että tulisi niitä onnistumisia. Jännä juttu, viime syksynä ja satunnaisesti talvella otetuissa treeneissä D on juossut loistavaan paikkaan eli keskelle ruutua. Mutta tietenkin näin lähellä koetta pakka hajoaa :D Tunnari on aivan kujalla myös, ei malta haistella rauhallisesti vaan haistelee suu auki ja saattaa ottaa kerran tai pari kertaa väärän kaupulan suuhun ja sitten vasta sen oikean. Joka kerta kyllä tuo sen oikean, mutta nollillehan liike menee jos kaikkia vääriä nostelee. Tämäkin liike ottanut takapakkia viime syksystä ihan kybällä. Ei auta muuta kuin tehdä helppoja treeniä että saadaan onnistumisia, muutamia kikkoja ollaan kokeiltu ja hyvin on toiminut, mutta heti kun otetaan liike koemaisesti, samat virheet näkyvät. Hoijaa. Eli kovin suurin odotuksin ei Vapun kokeeseen mennä. Mutta mennään nyt kuitenkin, koska lahjakortilla päästään ilmaiseksi oman seuran kokeeseen ja toiseen toukokuussa järjestettävään oman seuran kokeeseen ei sitten olekaan varmaa koepaikkaa tarjolla, sillä seuran omat jäsenet eivät saa ekaa kertaa ever ilmoittautua ennen muita. Nice. Saa nähdä jaksanko herätä ilmoittautumispäivänä tai siis yöllä klo 00:00 laittamaan ilmoittautumista. Joten tässäkin mielessä on hyvä lähteä hakemaan kokemusta Vappukokeesta. Pääasia kokeessa olisi se, että olisin itse rentona ja keskittynyt (esim. miten voi olla seuraamisessa vaikeaa kääntyä oikealle/vasemmalle niin ettei jäisi sekunneiksi miettimään kumpi olikaan oikea ja kumpi vasen!). Dannylle asetetaan tavoitteeksi että sillä olisi kivaa kokeessa, mutta kuitenkin niin että olisi keskittynyt. Tunnetilojen muutokset tulevat olemaan isoin haaste Dannylle, esim. ruutu vs. tunnari vs. kaukot. Aiemmissa kokeissa D on ollut hyvin keskittynyt liikkeissä joissa sitä tarvitaan, mutta nyt voittajassa on näitä vauhdikkaita liikkeitä aikas monta joten saa nähdä miten malttaa keskittyä kaukoihin ja tunnariin. Ainahan se menee niin että kokeen lähestyessä liike jos toinen alkaa hajoilemaan, siltikin ihan super siistiä mennä kokeilemaan miltä se kisaaminen siellä voittajassa tuntuu J On meillä onneksi luvassa ensi viikolla tokokoulutus, jossa saadaan yksäriopetusta 30 minsaa.

Heh hee tässä mä näytän teille mikä on mun mielestä tosi siisti paikka ruudussa!

Oravabongari

Moro mä oon Danny ja harrastan bodausta!



En mä mikään pullukka ole, mulla on vaan komeet lihakset!

<3

Fasaanibongarit

Väsyneet lomalaiset


sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Danny 3 vuotta!

Pieni mies, veijareiden veijari, ilopilleri, insinööri Danny täytti 26.3. kolme vuotta! Voi miten nopeasti aika menee. Vastahan Danny oli pentu, sitten täytti vuoden ja nyt jo kolme yhteistä vuotta takana! Paljon ollaan yhdessä koettu ja nähty <3 Olin kyllä tylsä omistaja kun en kehitellyt mitään synttäriextraa tänä vuonna. En ostanut edes lelua lahjaksi. Leluja löytyy kotoa korillinen ja siltikin pallot ovat ykkösiä ja niitähän riittää ihan tarpeeksi :D Illalla D toki sai extra herkkua, paistoin lihapullia ja laitoin hieman kermavaahtoa päälle. Kotiväkeä tuli kyläilemään ja leivoin täytekakun. Kyllä! Koiran synttäreitä vietettiin kakun merkeissä, ekaa kertaa ever :D Siitä lähtien kun minulla todettiin noin 9 kk sitten keliakia, olen joutunut opettelemaan gluteenittoman leipomisen salaisuuksia, joten aina kun on pienikin aihe juhlaan, testaan leipomista ;) Tällä kertaa kakkupohja ei onnistunut ihan täydellisesti, mutta kyllä siitä kakun sain tehtyä ja hyvää se oli. D istui koko kahvittelun ajan minun tuolin vieressä, ihan kuin tietäen että pöydällä nautiskellaan hänen vuokseen leivottua kakkua. Ja D ei ikinä kerjää kahvipöydästä mitään, nyt istui kuin patsas ja odotteli herkkuja :D

Mutta sain sentään videokoosteen tehtyä! Oli aivan ihana katsella Dannyn pentuvideoita, en muista koska olisin niitä viimeksi katsonut, varmaankin silloin pentuaikana :) 







Synttäriselfie!