maanantai 20. lokakuuta 2014

Dannyn allergiatestin tulokset


Dannyn allergiatestit osa 2 valmistuivat ennätysajassa viime viikolla, harmittavan paljon oli positiivisia sekä raja-arvoilla olevia:

Tutkimus: Acarus siro. Vastaus: "Posit. 165".
Tutkimus: Alternaria alternata. Vastaus: "Neg. 118".
Tutkimus: Aspergillus fumigatus. Vastaus: "Neg. 132".
Tutkimus: Cladosporium herbarum. Vastaus: "Posit. 264".
Tutkimus: D. farinae. Vastaus: "Neg. 143".
Tutkimus: D. pteronyssinus. Vastaus: "Posit. 284".
Tutkimus: Kirppu (Ctenophalides spp). Vastaus: "Neg. 101".
Tutkimus: Lepidoglyphus destructor. Vastaus: "Posit. 163".
Tutkimus: Penicillium notatum. Vastaus: "Neg. 71".
Tutkimus: Russakka (Blattella germanica). Vastaus: "Neg. 38".
Tutkimus: Tyrophagus putrescentiae. Vastaus: "Posit. 202".
Tutkimus: Bermudaruoho (Cynodon dactylon). Vastaus: "Neg. 143".
Tutkimus: Heinäratamo (Plantago lanceolata). Vastaus: "Posit. 164".
Tutkimus: Jonsonindurra (Sorghum halepense). Vastaus: "Posit. 287".
Tutkimus: Meriotakilokki (Salsola kali spp. ruthenica) . Vastaus: "Neg. 68".
Tutkimus: Muuriyrtti (Parietaria jud.). Vastaus: "Neg. 0".
Tutkimus: Nokkonen (Urtica dioica). Vastaus: "Neg. 0".
Tutkimus: Poimuhierakka (Rumex crispus). Vastaus: "Posit. 260".
Tutkimus: Pujo (Artemisia spp.). Vastaus: "Posit. 225".
Tutkimus: Savikka (Chenopodium sp.). Vastaus: "Posit. 155".
Tutkimus: Tuoksukki (Ambrosia sp.). Vastaus: "Neg. 110".
Tutkimus: Isorölli (Agrostis alba). Vastaus: "Posit. 174".
Tutkimus: Sekoitus 6 heinälajiketta (Grass mix) . Vastaus: "Posit. 209"

Siedätyshoitoon voidaan valita max 8 allergeenia, ell suositteli seuraavia:

- PÖLYPUNKKI: D. farinae. (vaikkei ole pos, mutta niin lähellä raja-arvoa ja tyypillinen koirien allergeeni).
- PÖLYPUNKKI: D. pteronyssinus
- VARASTOPUNKKI: Acarus siro (tämän ehkä voisi jättää pois, vaikka olisi positiivinen).
- VARASTOPUNKKI: Lepidoglyphus destructor
- VARASTOPUNKKI: Tyrophagus putrescentiae


Tämän lisäksi siedätykseen voidaan ottaa mukaan 3-4 kasvia, joita esiintyy eniten meidän alueella positiivisista: pujo, grass mix, isorölli, savikka, poimuhierakka, jonsonindurra, heinäratamo.
Positiivinen myös Cladosporium herbarum, joka on homesieni-itiö.

Suurin osa noista kasveista on ihan never heard, pujoa on meidän seudulla ihan kiitettävästi, joten se on ainut varma mitä otetaan mukaan. Pohdintaa ja pähkäilyä, googlettamista vielä ennen kuin päädytään yhdessä ell kanssa mitä kasveja tullaan valitsemaan.

Kyselin lääkäriltä mitä eroa noilla pölypunkeilla on? Vastausta odotellessa. Kyselin samalla myös hinta-arvioita siedätysaineelle kolmen käyntikerran maksun kera, jota siedättämisen aloittamiseen kuuluu. Kysyin myös hänen mielipidettään siitä voidaanko aloittaa siedättäminen vasta helmikuun alussa, jolloin meillä alkaa uusi vakuutuskausi. Ehdittäisiin aloittaa hoito ennen kevättä…
 
Täs ollaan, otahan kuvia!

Wanna be metsästyskoira työn touhussa :)
 

lauantai 18. lokakuuta 2014

Tokoko muka tylsää? NOT!

Tokolla on usein maine, että se on tylsää ja rauhallista puurtamista. Itse en allekirjoita tätä, en tietenkään koska olen tähän lajiin hurahtanut :D Tänään videoitiin Dannyn treeniä ja kyllä nämä videot saavat hymyn huulilleni, Dannylla oli niin kivaa :) Liikkeet eivät ole täydelliset eikä ohjaajan käskytykset, mutta silti Dannysta näkee että se tykkää :) Seuraavan kerran videoidaan Eikkaa :)

Kiitos taas liikkurille ja videoijalle Hennalle!




perjantai 17. lokakuuta 2014

Syyskuvia

Eilen töiden jälkeen oli sen verran hieno ilma, että nappasin lenkille kameran mukaan. Tässä kuvasatoa:

Ilmeet peruslukemilla


Dannya ei kiinnostaaaaaaaaaaaa


Ja uusi yritys...


Kukkuuu, minä täällä!


Eikka syysvärien keskellä








maanantai 13. lokakuuta 2014

Treeniä ja ostoksia :)

Kesällä tilasin Peten alennusmyynneistä koirille ison kevythäkin, kokoa tosiaan riittää sen verran että molemmat mahtuvat sinne yhtäaikaa. Ennen muuttoa treenattiin sinne menemistä ja siellä olemista, jännä juttuhan se aluksi oli, mutta kyllä sieltä nameja ja leluja (Danny) haettiin. D ~the aina valmis partiolainen jäi sinne pyynnöstä myös makaamaan, mutta kumpikaan ei sinne mennyt ilman leluja tai nameja, saatikka makoilemaan. Häkki on ollut nyt muuton jälkeen varastossa, kunnes nyt päätin ottaa sen esille jälleen. Ja taas nami ja lelutreeniä ja kappas vaan D menee nyt sinne välillä tutkiskelemaan ihan omia aikojaan, mutta ei vieläkään makoilemaan sinne jää. On siellä kyllä puruluuta syönyt eli sen aikaa on viihtynyt siellä :) Hiljaa hyvää tulee? Eikan mielestä häkki on ihan turhake :o Yhtenä aamuna jätin häkkiin makupaloja ja kyllähän ne työpäivän aikana olivat sieltä kadonneet ;) Yhtenä aamuna jälleen laitoin häkkiin makupaloja, peitto vielä namien päälle, jotta siellä olisi vähän puuhasteltavaa (häkin eteen vielä läppä jonka ajattelin nostaa ylös siinä vaiheessa kun lähden töihin, ei siis ollut vetoketjulla kiinni). Super ruoan haistaja Eikka oli tässä vaiheessa parvekkeella nukkumassa, D oli toisessa huoneessa leikkimässä. Tässä vaiheessa menin suihkuun, sieltä palattuani D tulee hyvin tyytyväisenä häkistä suunpieliään maiskutellen. Ei siis nähnyt kun makupaloja sinne piilottelin, mutta eikös ollut sen viiden minuutin pikasuihkun aikana työntänyt kuonollaan läpän sivuun ja käynyt syömässä herkut :D Veijari ei koskaan petä. No katsellaan miten häkkiin totuttautuminen sujuu, olisi kyllä kiva tietää miten muiden koirat ovat häkkiin suhtautuneet/tottuneet?

Pieni partiolainen makaa häkissä...

Eikan ilme kertoo kaiken...


Vakuutusyhtiötä tuli ikävää postia. Dannyn eläinlääkärikulukorvaukset ovat saavuttaneet katon (noin 1600€!!! Tosin omien laskujeni mukaan olisi vielä 200€ käyttämättä, eivät ole vakuutusyhtiöstä vielä vastaneet minulle..), joten eivät korvaa mitään enää tällä vakuutuskaudella. Uusi vakuutuskausi alkaa 1.2.2015, sitä ennen aloitetaan vielä siedätyshoito (siihen menee KOLME käyntikertaa ja tietty siedätysainekin maksaa...). Joten varpaat ja peukut pystyssä että Dannylle ei tapahdu mitään suurempaa haaveria ennen uutta vakuutuskautta. Muutenkin jo risoo maksaa noita eläinlääkärikäyntejä vielä loppuvuodeksi. Ihan järkyttäviä nuo eläinlääkäreiden palkkiot ja testit. Me kun olemme joutuneet käymään erikoislääkärillä, joka tietenkin maksaa vielä enemmän. Josko ensi vuonna päästäisiin vähemmällä? (Ja kyllä, minulla on säästötili pahan päivän varalle, mutta sitä tiliä haluan käyttää vasta kun tulee tiukka paikka.) Onneksi en ole opiskelija enkä työtön, vaan olen vakituisessa työsuhteessa. Silti olisi kiva käyttää ylimääräinen raha muuhun kuin eläinlääkärikäynteihin (kuten toko-valkkuryhmään Koirakoutsilla o_O). Kuten sanottu: ensi vuosi on toivoa täynnä!

Dannyn kanssa oltiin Sari Niemisen seuraamiskoulutuksessa, jokaiselle koirakolle oli varattu 15 min, vähän oli aikaa, mutta se käytettiin tehokkaasti. Kuunneltiin lyhyt teoriaosuus ennen treeniä, itselleni jäi mieleen: hyvä seuraaminen perustuu siihen, että

* ohjaajalla on hyvä suhde koiran kanssa ja siihen että koira on halukas työskentelemään ohjaajalle
* koira on hallinnassa
* koira kunnioittaa ohjaajaa
* ohjaaja haluaa työskennellä koiran kanssa
* ohjaajan pitää kehua koiraa eri äänensävyin, samoin kieltää
* mietittävä millaisia signaaleja ohjaaja antaa, ovat ne sitten tahallisia tai tahattomia

* käsien hallinta
* ohjaajan pitää olla kiinnostava, pitää osata leikkiä koiran kanssa
* ohjaajan pitää palkita koira oikeanlaisesti ja oikealla hetkellä


Itse seuraamista otettiin todella vähän, noin 20 m seuruu jonka päätteeksi täyskäännös. Tein käännöksen oikealle, huonohan se oli ja kontakti putosi. Joten tehtiin samaa mitä monet muut koirat ennen meitä. Perusjuttuja eli käännöksiä, käännöksiä, käännöksiä. Paikalla täyskäännös, puolikäännöstä, yksi askel oikealle/vasemmalle jne. Teki meille molemmille hyvää ja avasi silmät mikä tärkeä asia meillä on jäänyt liian vähälle. Nyt otetaan taas laatikko/jumppapallotreenit iltaohjelmaksi ja aletaan tekemään näitä käännöksiä (takapään käyttötreeniä). Se että koira on skarppina käännöksissä auttaa jo tosi paljon itse seuraamiseen. Tuttua juttua, mutta niin vaan on jäänyt unholaan. Sain palautetta, että minun pitäisi olla enemmän johdonmukaisempi, näyttää Dannylle mitä siltä haluan, l u o t t a a siihen eikä antaa periksi. D kyllä osaa kunhan kerron sille mitä tehdään. Esim. ennen käännöstä pitää muistaa sanoa sivulle käsky eikä samanaikaisesti lähteä jo tekemään käännöstä, pitää antaa koiralle aikaa sisäistää mitä tulee tapahtumaan. Sanoi että Danny tekee kivasti ja siitä näkee että se tykkää tehdä minulle töitä ♥ Perusasento on kuulemma tyypillinen villakoiralle, Sari sanoi että D on nyt 4. villakoira jolla nähnyt samanlaisen perusasennon. Mitenkähän tämän selittäisi...Dannyn kroppa vääntyy vinoon kuin Pisan kalteva torni. Namilla sitä saisi korjattua, mutta pitäisi miettiä kannattaako tälle uhrata minkä verran aikaa. Ennen koulutuksen alkua otettiin paikalla istuminen. Tätä ollaan viimeksi otettu tammi-helmikuussa ryhmätreeneissä, sen jälkeen ei yhtään. D jäi nätisti istumaan kultsun ja belgien keskelle. Piilosta salaa katselin ja siellähän se pieni partiolainen istui niin ryhdikkäänä, rauhallisena ja keskittyneenä, ei vilkuilua vaan oli ihan super hienosti. En tiedä mistä tämä vilkas kaveri saa aina paikallaoloihin tuon super rauhallisen tunnetilan. Oltiin piilossa 2.5min ja sen jälkeen bileet. Niin pätevä poika ♥


Löytyi kesän koulutuksesta tämä kuva missä näkyy tämä villakoirien tyypillinen perusasento!

Ja lisää ostoksia eli vihdoinkin raaskin tilata pojille kovasti kehutut Back on track loimet. Tosi tyylikkään näköiset ovat kyllä. Loimien pitäisi lämmittää lihaksia oikeista paikoista sekä suojata myös vatsanalustaa. Treenien jälkeen näin syksyllä ja alkukeväästä ovat varmasti myös tarpeen. Ja talvella liikutaan paljon jäällä, jossa käy aina enemmän tai vähemmän kylmä viima, joten tarpeeseen tulevat myös silloin. Isoa, muhkeaa BOT petiä en raaskinut tilata, sen sijaan tilasin pienen makuualustan, jonka voi laittaa vaikka häkkiin tai ihan muuten vain nukkumisalustaksi. Tämän alustan pojat ovat jo kelpuuttaneet hyväksi nukkumapaikaksi, tosin ei siitä mitään kiistaa ole tullut :)

maanantai 6. lokakuuta 2014

Ulkoiluviikonloppua ja allergiatestien tuloksia

Viikonloppu tuli ja meni. Tänään taas paluu arkeen. Kutsun maanantaita koirien unipäiväksi, viikonloppuisin mennään ja touhutaan, joten taatusti maanantait nukutaan sikeästi. Luulen kuitenkin että nukkuvat joka arkipäivä hyvin tyytyväisinä :) Viikonloppuna ulkoilukelit olivat jälleen ihanteelliset, aurinkoa ja lämmintä ilmaa. Parhautta tämänlaiset viikonloppukelit. Eilen illalla lähdin lataamaan akkuja tulevaa työviikkoa varten koirien kanssa pitkälle metsälenkille, vieroitin Dannya kepeistä ja leluista, siitäkös pieni puudeli osoitti mieltään. Kun ei mitään saanut, aikansa kiukutteli eli räksytti ja kiusasi Eikkaa, mutta antoi sitten periksi ja jatkoi lenkkiä haistellen ja nauttien luonnosta.

Vähän treenattiin myös eilen. Otettiin Dannyn kanssa metallinoutoa. Kas tässä:


Syöksyminen kapulalle...hmmm. Tästä olisi kokeessa tippunut ainakin piste, mutta aivan sama. Pääasia että tämä liike on Dannyn mielestä ihan super siisti. Ottaa hyvin kapulan suuhunsa, ei pyörittele sitä suussa. Vauhti kohdallaan. Kapulan luovutus vähän löysä. Vaikka usein Dannyn vauhtisokeus ja "kiirekiire-asenne" aiheuttaa haasteita, silti on ihan super siistiä että Dannylla tekee kaiken niin täysillä. Usein esim. metallinoudossa näkee miten koirat palauttavat kapulan inhotellen ravilla, joten olen tosi happy että Dannyn asenne on sama nykyään metalliseen kapulaan kuin puiseen :)

Ruutu. Ekaa kertaa pitkään aikaan törpöt käytössä, ihme kyllä antoi niiden olla eikä tarjonnut merkille menoa. Vauhti ok, paikkakin tällä kertaa ihan jes. Tuurilla :D Sillä oikea paikka on ihan oikeesti vielä hakusessa. Lopun sivulle tuleminen pomppis pomppis. No joo ei olla tätä kovin montaa kertaa treenattukaan, siinä mielessä ihan ok.


Hennalle kiitos videoinnista!

Viime viikolla olin molempien koirien kanssa agilitykoulutuksessa. Ihan kivaa rataa mentiin, itsestäni vaan tuntui etten ole oppinut ohjaamisesta yhtään mitään. Tai no ehkä jotain, mutta tuntuu että olin  ihan unessa ja olen unohtanut kaikki oppimani. Kyllä tätä lajia vaan pitäsi harrastaa säännöllisesti viikottain ja mielellään valmennuksessa. Ehkä jonakin päivänä. Ehkä. Mutta positiivista oli se, että molemmat menivät reippaasti puomin ja saatiin myös hyvät kontaktitreenit. Ja rengas ei ollut yhtään pelottava niin kuin se oli  kesän kurssilla. Sain myös uuden vinkin keppien opetteluun. Ei siis ihan turha koulutus ollut.

Viikonloppuna saapuivat sähköpostiini Dannyn ulkoallergeenitulokset. Kyllä niitä jo odoteltiinkin kolme viikkoa, vaikka lupasivat tulokset viikossa. Soitin vastaanotolle kun niitä ei alkanut kuulua ja sitten selvisikin että tulokset olivat tosiaan valmistuneet ajallaan, mutta jostain syystä eivät näkyneet vastaanoton järjestelmässä, joten hyvä että soitin itse perään ja kyselin. Tässä tulokset:

Tutkimus: Heinät ja rikkakasvit. Vastaus: "Posit.".
Tutkimus: Punkit ja homeet. Vastaus: "Posit.".
Tutkimus: Puut. Vastaus: "Negat."
Tutkimus: Malassezia IgE. Vastaus: "Negat." "46,6". Viitearvo: 0 - 149.



"Jatkotutkimuksena nyt siis selvitetään yksittäiset allergeenit eli allergian aiheuttajat. Tämän tulokset ja kevään 2014 tuloksen yhteistuloksella aloittaisimme sitten siedätyshoidon.

Positiivisuus on sisätilallergeeneille on voimakas, sillä yleensä sisätilojen allergeenien vasta-aineet nousevat "lämmityskaudella", jolloin koira on enemmän sisätiloissa ja ilma on kuivaa. Kääntäen, sisätilojen vasta-ainetasot laskevat kesäkaudella. Dannyn Malassezia-hiivavasta-aineet eivät ole koholla."


Välillä mietin kuinka luotettavia nämä verestä otettavat testit ovat. Mutta pakko näihin on kaiketi luottaa, koska eliminaatiodieetti ei tuottanut tulosta ja Dannyn iho oireilee atoopikon tavoin eli jollekin sen on täydyttävä olla yliherkkä. Nyt kun vertaan Dannyn kirputtelua (kirputtaa/puree siis lähinnä kylkiä, peppua, jalkoja) kesään ja tähän syksyyn niin kyllä se kirputtelu on ollut vähäisempää näin syksyllä eli kyllä kesällä jokin aiheuttaa kutittelua. Odotellaan siis jatkotestien tuloksia (tuloksissa menee 3-4 viikkoa), sitten aloitetaan siedätyshoito. Siedätyshoidon tulokset näkyvät 6-12 kk käytön jälkeen. Toivotaan kovasti että saadaan yhtä hyvät tulokset kuin Eikka on saanut siedätyksestä. Eikan atopia on nyt hyvässä hallinnassa (uskaltaako tätä ääneen sanoa saatikka kirjoittaa. Kop kop koputetaan puuta), ei yhtäkään korva eikä tassutulehdusta tänä vuonna. Jesss. Todella harvoin kirputtaa tai rapsuttaa sisällä itseään, korvia lukuunottamatta. Vaikka korvat ovat terveet, niitä pitää aina lenkiltä sisälle tullessa hieman rapsuttaa. Ulkona kyllä pysähtyy rapsuttamaan, riippuu kyllä ilmasta. Eikan krooninen haimatulehdus on myös hallinnassa, on voinut oikein hyvin (ja kop kop tähänkin kohtaan).



Onni on kaunis syksy ja se että saa liikkua näin kauniissa maastossa.



keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Syystunnelmaa ja VOI(voi) luokkaa...

Täällä on ollut aivan ihania syysilmoja, aurinko on paistanut paljon, toki on ollut kylmää. Tänä aamuna lämpötila oli ekaa kertaa miinuksella. Brrrr. Arkiset aamulenkit ovat sujuneet hämärässä metsässä, D saa juosta vapaana, E ei koska on niin kovin riistaviettinen. Takuulla bongaisi vapaana ollessaan kaikki metsän eläimet. En tiedä onko tämä jokin aprikoosien juttu, edesmennyt aprikoosin värinen kääpiövilliksemme oli nimittäin yhtä riistaviettinen kuin Eikka. Toki Dannykin lähtee jäniksen perään jos näkee kohteen, mutta palaa heti takaisin kun menettää näköyhteyden, kutsutaanko tätä nyt sitten metsästysvietiksi?

Syysposetuksia...


Eikka rakas

Villakoirien rakenteesta en osaa sanoa mitään, mutta minusta Eikalla on todella kaunis pää


Veijari ja runopoika

Ajattelin kirjata Dannyn VOI-luokan liikkeistä millä mallilla olemme tällä hetkellä:

Ensin ne liikkeet jotka ovat valmiit tai lähellä sitä (jos TOKOssa nyt mikään koskaan on täysin valmista :D)

* Istuminen liikkeestä: joskus hieman hidas, mutta todella varma liike.
* Hyppynouto: todella vauhdikas, loppuasento saattaa jäädä joskus vinoon. Vinoja heittojakin täytyy testailla vielä mooooonta.
* Metallinouto: metalli oli vielä vähän aikaa sitten hieman ällö ja sitä piti palauttaessa pyöritellä suussa. Aika vähällä treenillä sain Dannylle idean siitä, että metallikapula on toooooosi magee, pyörittely suussakin on jäänyt pois. Vauhdikas, palauttaa myös laukalla. Metallin ottaminen maasta saisi olla siistimpi, nostaessa vähän machoilee kapulalle (perhanan kapula, mä näytän sulle)

Ja sitten ne ei niin valmiit:

* seuraaminen: kokonaisuus ok, kontakti on ♥, käännökset saisivat olla tiiviimpiä, sivuaskel oikealle hyvä, vasemmalle ei niin hyvä. Tempon vaihto (hidas kävely) ok. Peruutusta ei olla edes vielä treenattu :o
* Luoksetulo: tehty puiden/pylväiden kiertoa ja siitä joko maahan/seiso. Nyt maahanmeno on varma, liiankin varma, sillä tarjoaa ajoittain maahanmenoa silloin kuin pitäisi seisoa. Hyvä vauhti, myös vikalla osuudella laukkaa.
* Ruutu: vauhdikas, katse harhailee ruudussa, etsii palkkaa. Kääntyy heti kun huudan pysäytyskäskyn, menee maahan heti ilman erillistä käskyä (näitkö, oi näitkö miten nopea ja pätevä olin). Tähän yritän puuttua, että menisi maahan vasta käskystä. Sietää hyvin sen että kävelen "oman kuvioni" ruudun edessä, kun kutsun seuraamaan, tulee yllätys yllätys vauhdikkaasti, niin vauhdikkaasti ettei saa hyvää seuraamisasentoa vaan poikittaa. Kontakti sentään on hyvä. Niin on tässäkin liikkeessä monta osiota mitä pitää treenata, mutta sehän tästä treenaamisetakin tekeekin mielenkiintoisen :) Ai niin ollaan treenattua ruutua pelkästään nauhan kera, jos törpöt ovat näkyvissä, luulee tekevänsä merkkiä. On ne törpöt jossain vaiheessa otettava takaisin ja merkin treenaus on vallan tauolla.
* Tunnari: treeniä, treeniä useamman kapulan/kasojen kanssa
* Kaukot: hyvin nousee istumasta/makuulta liikuttamatta takajalkoja, mutta kun tästä vaihdetaan asentoa, liikkuu heti. Käsiavulla osaa oikean tekniikan, heti kun käsi jää pois, liikkuu. Otetaan lisäapuja mukaan etteivät ne takajalat liikkuisi, katsotaan syttyykö lamppu. Ehkä opetan istumiselle ja makuulle uudet käskyt.

Töitä siis riittää, mutta kiirehän meillä ei ole VOI luokkaa korkkaamaan. Emme harrasta sitä Dannyn kanssa, että mennään kokeeseen kokeilmaan millä mallilla liikkeet ovat, meillä kaikkien liikkeiden pitää olla varmoja. Tämä on meillä toiminut erinomaisesti, kaikki liikkeet D on kokeissa tehnyt varmuudella, lukuunottamatta ekan ALOn maahanmenoa seuruussa. Dannyyn osaamiseen olen siis aina voinut luottaa kokeissa, tekee juuri niin kuin osaa, se mikä jos on hienoa ♥ Toki kauneusvirheitä ja puutteita on aina matkassa, treeneissä ja kokeissa, mutta se kuuluu tähän lajiin. Ja kaikista kivointa tietenkin on se, että D ei paineistu kokeissa, sillä on aina yhtä kivaa. Treeneissäkin on aina niin kivaa, välillä toki turhautuu tai on liian korkeassa vireessä, silloin alkaa haukkumaan ja komentamaan "koita nyt päättää mitä tehdään, osaan kyllä kunhan osaat opettaa" :D

Ensi viikolla luvassa yhden illan agiltyoppia kera molempien koirien. Seuraamisoppiin ollaan menossa Dannyn kanssa lokakuussa.

ps. naapurista tai vuokranantajasta ei ole kuulunut mitään hallituksen kokouksen jälkeen. Hallituksella oli suunnitelmissa antaa naapurilleni varoitus käytöksestä minua kohtaan (ja vuosia jatkuneesta käytöksestä koko taloyhtiötä kohtaan). En tiedä toteutuiko suunnitelma. Ennen kyseistä kokousta keskustelin asiasta vielä vuokranantajan kanssa, hänenkin mielestään naapurini käytös on ollut kiusaamista minua kohtaan. Taloyhtiön hallituksen pj asuu samassa rapussa kuin minä, olen hänenkin kanssaan keskustellut. Sanoi ettei ole kuullut koirien haukkumista (eikä kukaan muukaan) ja kehoitti minua asumaan ihan rauhassa vaan ja yrittää olla välittämättä naapuristani. Hallituksen jälkeisen kokouksen jälkeen ollut siis hiljaista, se on hyvä merkki.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Ihana, kamala tunnari..IHANA!


Tunnistusnouto. Tuo mörkö liike, josta itse en ole niin pitänyt, koska on aina ollut sellainen fiilis että en osaa sitä opettaa koirilleni. Molemmat innokkaasti kyllä etsivät kapulaa, itse asiassa niiden mielestä se on ihan super hauskaa, mutta tylsä ja tyhmä ohjaaja ei ole osannut viedä tunnaria seuraavalle tasolle, mutta hei nyt osaan. Kiitos eilisen Sari Niemisen tunnarikoulutuksen. Molemmat koirat olivat mukana, mutta ainoastaan Danny osallistui. Saatuja oppeja tulen käyttämään myös Eikan kohdalla, vaikka E ei näillä näkymin tule koskaan VOI luokassa starttaamaan haluan silti opettaa tämän liikkeen molemmille koirille, koska molemmat siitä niin pitävät. Eilisen koulutuksen jälkeen itsellekin jäi vihdoinkin fiilis, että tunnari on oikeastaan ihan sika magee liike ja nyt minulla on eväät miten edetään liikkeen opettamisessa.

Aluksi oli teoriaosuus, jossa pohdittiin mistä tunnari koostuu ja mikä liikkeessä on tärkeää. Nämä jäivät minulle mieleen:

Koiran pitää tietää mitä tehdään eli liike on HAISTELUliike, ei noutoliike. Vaikka noutoakin siinä on, koiralle pitää tehdä selväksi mikä ero on noudolla ja TUNNISTUSnoudolla.  Ennen liikkeen alkua treeneissä ja kokeessa koiralle kerrotaan mitä ollaan seuraavaksi tekemässä eli vihjesanoja mahdollisimman rauhalliseen äänensävyyn.

Koiran pitää olla oikeassa mielentilassa. Sari kertoi että suurin osa tuomareista kiinnittää huomiota rauhalliseen työskentelyyn eli riittää että koira ravaa nätisti kapulalle, haistelee nätisti ja palauttaa hyvällä ravilla. Liikkeen ei tarvitse olla näyttävä! (kuka kertoisi tämän Dannylle :D)

Liike on jaettava eri osiin -> haistelu > vauhti (ravi siis ok, kävely ei :D)kapulan pito ja luovutus > perusasento. Lisäksi koira on totuteltava liikkuriin ja siihen että ohjaaja kääntyy selin liikkuriin liikkurin laittaessa kapuloita valmiiksi. (Eilisessä koulutuksessa keskityttiin ainoastaan haisteluosuuteen)

Haistelun opettamisessa ei pidä jumittua yhteen vaiheeseen liian kauaksi aikaa. (auts meihin iski tämä ihan kybällä, yhdellä kapulalla on tehty ikuisuus :D)

Sitten päästiin treenaamaan, jokainen koirakko sai yksityisopetusta.  Aloitettiin niillä koirilla jotka eivät ole koskaan tunnaria treenanneet. Kiva oli nähdä miten hienosti koirat ja ohjaajat oivalsivat mistä tunnarissa on kyse. Meidän vuoron tullessa D oli tietenkin odottelun jälkeen ihan valtavan korkeassa vireessä ”jee jee mitä tehdään, kivaa, tehdään jo”, hyppi minua vasten ja jutteli ja piippasi. Sanoin kouluttajalle heti alkuunsa että Dannyn ongelmana on juuri tämä vire, se ettei se pysty keskittymään haisteluun kun on niin kiire, kiire. Sanoin että ollaan treenattu yhdellä kapulalla tosi kauan, pari kertaa ollaan kokeiltu lisätä kapuloita, mutta silloin ei malta haistella vaan poimii randomina minkä ehtii ja palauttaa se vauhdilla. Joten ensi puututtiin vireeseen, D perusasentoon ja sitten aloin rauhallisen hitaaaaasti silittämään Dannya ja kertomaan rauhallisella äänellä mitä tullaan tekemään. Kun D rauhoittui, päästiin aloittamaan. Aloitettiin yhdellä kapulalla jonka haki nopeasti ja varmasti. Palautusvaiheessa minun piti kehua Dannya rauhalliseen sävyyn ”hyväääää, hienooooosti”, eikä laittaa bileitä pystyyn vaikka kuinka hienosti haki. Sitten taas koira perusasentoon ja rauhallinen silittely ja rauhoitus ja keskityttiin uuteen yritykseen. Harpattiin iso askel heti eteenpäin, kouluttaja laittoi ympyrään kolme kasaa kapuloita, yhdessä kasassa oli noin 8 kapulaa tiiviissä kasassa, keskellä ympyrää oli oma kapula. D lähti reippaasti haistelemaan kasoja, nätisti haisteli kasoja eli ei levitellyt niitä,  vähän haisteli omaa mutta ei nostanut, katseli sitten minua vähän hämmentyneenä. Olin hiljaa. Lähti tulemaan minua kohti, pysähtyi ja mietti mikä tämä juttu nyt oli. Olin hiljaa. Palasi kapuloiden luokse, haisteli ja nosti oman kapulansa ja lähti tulemaan minua kohti, oli super fiilis, löysi OMAN eikä usko loppunut kesken. Rauhalliset kehut taas Dannyn tuodessa kapulaa. Nami palkaksi rauhoittamaan. Seuraava yritys ja kasoja hieman levitettiin. Tällä kertaa D haisteli todella nätisti ja löysi aika nopeasti oman. Ihan uskomatonta, D haisteli niin nätisti ja joka kerralla toi oman!! Se oikeasti näytti tunnarin tekemiseltä. Uskon että suurin syy onnistumiseen oli se  oikea VIREtaso. Tauon jälkeen uusi yritys. Rohkeasti kokeiltiin koemaiseen tyyliin eli kapuloita sama määrä kuin kokeessa. D haisteli kovasti, nosti suuhunsa pari väärää kapulaa, mutta pudotti ne nopeasti ja löysi sitten oman. Eli epävarmuutta ja hätiköintiä heti kun kapuloita oli vähän. Uusi yritys ja kapuloita lisättiin hieman ja wau miten nätisti D haisteli, ei nostanut vääriä suuhun vaan löysi omansa ja palautti sen <3 Niin magee fiilis jäi koulutuksesta, meille molemmille oivallusta ja itsevarmuutta. Nyt en malta odottaa tunnaritreenejä :)