Joulutervehdys

Hyvää Joulua kaikille blogin lukioille! Paljon onnea, menestystä ja terveyttä vuodelle 2013!

Tänä aamuna kävimme ekaa kertaa tänä talvena järven jäällä lenkillä. Ihanaa että järvi jäätyi tänä vuonna jouluksi, viime jouluna nurmikko näkyi eikä lunta todellakaan ollut yhtään. Koirat nauttivat juosta vapaana, molemmille uni maittoi pitkin päivää ;)

Vuosi 2012

Vuosi 2012 lähenee loppuaan ja on aika summata tämä vuosi. Eikan vanhasta blogista löysin 2012 vuoden tavoitteet ja nehän näyttivät tältä:
"Tavoitteena vuonna 2012 on siis osallistua alokasluokan kokeisiin ja tavoitteethan pitää asettaa korkealle joten tähdätään TK1 tunnuksen saamiseen." Osallistuttiin kolmeen tokon alokasluokan kokeeseen, ekasta kisasta räpellettiin ALO3 ja kahdesta seuraavasta ALO1. Loppusyksystä emme saaneet kisapaikkaa joten TK1 metsästys jää ensi vuoden puolelle."Kuluvan vuoden muita suunnitelmia ovat match showt ja viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Toivottavasti päästään kokeilemaan myös agilityä. Ja edelleenkin haaveissa on se toinen villis :)" Kerran käytiin mätsärissä, Eikka juoksi ja seisoi tosi nätisti, mutta emme sijoittuneet punaisissa. Agilityn alkeiskurssi tuli suoriettua kesällä, oli tosi kivaa ja super hauskaa vaihtelua tokon rinnalla! Lonkka- ja kyynärkuvat jäivät ottamatta, mutta sen sijaan käytiin polvi- ja silmätarkastuksessa, josta saatiin molemmista terveet paperit.
Ja toteutuihan se haave toisesta villakoirasta ♥ Ihana Danny boy, hurmuri,veijari, hyper aktiivinen pikku kaveri tuli ja sulatti kaikkien sydämmet ♥

Mitähän ensi vuosi tuo tullessaan :)
Eikka ~ toivottavasti ensi vuonna selvittäisiin ilman mitään tulehduksia tai antibioottikuureja. Atoopikon elämä on aina välillä hankalaa ja salapoliisityötä. Vaikka tänä vuonna Eikalla oli korvatulehdus ja vatsapöpö niin silti minusta tuntuu että tämä vuosi oli paras tähän mennessä tervyden puolesta. Ja Eikka on Dannyn myötä oppinut syömään kaksi kertaa päivässä (nyt söisi jopa kolmekin kertaa :) Eikalle on aina ruoka maistunut, mutta vain kerran päivässä. Aamusapuskoille ennen vain tuhahdettiin. Eikan paino oli heinäkuussa 9,3kg, nyt 10kg. Kropaltaan Eikka on aina ollut hoikka poika, massan saaminen ei olisi pahitteeksi, mutta tyytyväinen olen että paino on noussut :)

Tokossa metsästetään siis sitä vikaa ALO1 että päästään toden teolla AVOn liikkeitä treenaamaan. AVOn liikkeet ovat nyt jo hyvällä mallilla. Super tyytyväinen olen kaukoihin sekä hyppyyn, luoksetulossa seisomista ollaan treenattu vähän ja se sujuu aika kivasti myös. Tosin Eikka on tosi kova ennakoimaan, joten hyppyä ja luoksetuloa AVOn malliin ei nyt pahemmin treenailla ettei ALOn kisoissa sekoita noita nyt ihan vallan. Nouto tulee olemaan todella vaikea liike Eikalle, koska kapula ei kiinnosta pätkääkään.Huoh.

Dannylle ei aseteta mitään tavoitteita ensi vuodelle, kunhan kasvaisi kivaksi koirakansalaiseksi :) Tokoilut ovat kyllä menneen niin hyvin, että eiköhän Dannysta vielä hyvä tokon harrastaja tule. Pari päivää sitten kävimme useamman viikon jälkeen yhteistreeneissä vapaavuorolla. Vähän arvelutti miten Danny siellä käyttäytyy, on nimittäin aikamoinen villikkovaihe menossa. Lenkillä kaikille koirille uikutetaan, välillä jopa haukutaan (näiden lisäksi lapset, pulkat, rattikelkat ja jotkut ihmiset ovat Dannyn mielestä todella epäilyttäviä ja niille haukutaan). Aluksi treenipaikalla katseli ympärilleen ja kuului pienen pieni uikutus, mutta kun alettiin töihin niin kappas vaan Danny muistikin että tämä on se paikka jossa tehdään kivoja juttuja ja keskittyminen oli todella hienoa. Yhtään ei välittänyt muista koirista! Tehtiin about minuutin pituinen paikkamakuu, niin hienosti makasi paikallaan tyynen rauhallisesti, ei vilkuillut sivuille vaan napitti minua. Matkaa oli ehkä 10 metriä. Tehtiin myös paikallaistumista häiriöllä, luoksetulo, ruutu ja vähän seuraamista. Jäi taas niin hieno fiilis tuon junnun osaamisesta ja nimenomaan keskittymisestä. Ihana, villikko Dannyni ♥
Olisi kiva päästä kokeilemaan ensi kesänä agiltya Dannyn kanssa.

Molemmille toivon tietysti terveyttä, iloisia ja onnistuneita hetkiä ja elämyksiä.Lisäksi terveystarkit odottavat molempia myös ensi vuonna.

                                         Noutoharjoittelua med Danny

                                          Metsässä taas

Uusi treeniliivi (Helsitar.com), iso plussa heijastinosasta edessä ja takana

Talvi on täällä!

Ensin tuli lunta ja sitten seurasivat pakkaset perässä. Tänä aamuna mittari näytti -19! Eikan tassut ovat herkät joten äitini tekemät fleecetossut tulivat jälleen tarpeeseen sekä talviviitta. Toistaiseksi Danny on tarjennut hyvin ilman varusteita. Eilen oli todella aurinkoinen iltapäivä, joten koirien kanssa kävimme kylällä ihmettelemässä joulunavausta. Danny näki ekaa kertaa elämässään hevosen, pienen ponin. Tuskin tajusi mikä eläin on kyseessä, hiljaa uikutteli vain. Dannylle tekee hyvää nyt nähdä ihmisiä, nyt on nimittäin sellainen vaihe menossa, että joka vastaantuleva ihminen (koirista puhumattakaan) olisi tervehdittävä. Jotkut ihmiset ovat Dannysta hieman epäilyttäviä, esim. jos pimeässä joku ihminen seisoo kadunkulmassa Danny alkaa haukkumaan. Murkkuikää, mörköikää. Kuka tietää :D

Lumentulon Eikka otti coolisti, tykkää tosin välillä kieriskellä lumessa. Tietenkin Danny tekee samaa perässä :D Dannyn mielestä lunta on myös kiva potkia takajaloilla ja ottaa hauskoja loikkia hangessa.

Tokoilut ovat nyt tauolla, lumentulon jälkeen ei olla treenattu yhtään mitään. Intoa riittäisi kaikilla meillä kolmella, mutta tauko tekee hyvää :) Loppuviikosta olen lomalla 4 päivää joten ehkä silloin otan lumikolan käteen ja teen pienen tilan taloyhtiön takapihalle meidän tokoteeneille tai sitten menemme sadan metrin päähän laivarantaan missä olisi tilaa treenata. Tai sitten vain otamme rennosti :D

Näitä kuvia katsellessa tulee mieleeni vain yksi ajatus: JÄRJESTELMÄKAMERA olisi ihana omistaa!

Mitä, sanoiko joku jotain?

Saatiin tällainen erimallinen noutokapula, kiva juttu tämäkin!