Kisapaikalla oltiin ajoissa ja ehdittiin odottamaan tunnin verran ennen pmakuuta. Oltiin toisessa pmakuuryhmässä ja aloin jostain syystä jännittämään ihan sikana meidän pmakuuta ja luoksepäästävyyttä. Tiesin että jännitys haihtuu samassa kun sanon maahan ja koirat jätetään riviin makaamaan, mutta on se vaan jännä tilanne, että se odottelu jännittää enemmän kuin itse suoritus. Kehään mentäessä Danny tervehti tuomaria tuttuun tapaansa coolisti, näin että vähän puudeli mietti että kukas tämä mies oikein on :)
Luoksepäästävyys 10: Tätä jännitin kyllä, koska edellisessä kokeessa Danny pakitti tuomaria. Hienosti Danny antoi tuomarin koskea, mutta siinä vaiheessa kun hampaita katsottiin Danny päätti parhaimmaksi hieman pakittaa. "koiralle täydet pisteet sillä itse luoksepäästävyys meni mallikaasti, vasta hampaiden katsomissa hieman aristeli". Eikan kanssa käytiin neljässä alokasluokan kokeessa eikä koskaan hampaisiin katsottu, eikä Dannyn kohdalla kahdessa edellisessä kokeessa, joten tätä ei todellakaan ole treenattu. Toki olen kuullut että jotkut tuomarit katsovat myös hampaat. Onneksi tämä liike jää nyt alokasluokan jälkeen pois.
Paikkamakuu 10: Danny oli vähän omissa maailmoissaan valmistautuessa, katseli liikkuria ja mitä lie muuta haaveillut. Otin sitten kontaktia sanomalla danny, katso, täällä, kehuin rauhallisesti hyvää, hyvää siihen saakka kunnes liikkuri kysyi ovatko ohjaajat valmiina. Hyvin meni maahan. Rivissä oli yksi levoton koira, joka ensin vinkui, sitten haukahteli ja lähtikin lopulta ohjaajaansa luokse. Danny muutaman kerran vilkuili tätä koiraa, muuten oli ihan rauhallisena. Ja jes nousi ekalla käskyllä perusasentoon.
Seuraaminen taluttimella 9.5 : "koiralla on hyvä kontakti, ohjaaja olisi saanut kävellä hieman reippaammin". Jess ei sanaakaan edistämisestä ja eihän se todellakaan edistänyt. Kävelin reippaammin kuin koskaan aiemmin, mutta vielä saisi ilmeisesti vauhtia lisätä.
Seuraaminen taluttimetta 9: Omasta mielestäni seuraaminen oli parasta mitä ollaan koskaan kokeessa tehty. "käännöksiä pitää vielä parantaa ja koira istuu perusasentoon hieman hitaasti".
Maahameno 8: Meni hyvin mutta annoin käskyn aivan liian kovalla äänellä, tämän tuomari katsoi lisäavuksi joten siitä lähti pisteitä. Taisi myös nousta perusasentoon hitaasti.
Luoksetulo 9: ennen liikkurin valmis sanaa sanoin dannylle "odota" ja silitin hieman kaulasta. Tällä rauhoitin Dannya ja varmistin ettei lähde perääni (treenien epäonnistuminen painoi takaraivossa). Vauhdikas luoksetulo jälleen. Jälleen palautetta hitaasta peruasentoon istumisesta.
Seisominen 9: Hieno oli, taas sama palaute hitaasta perusasentoon istumisesta :o
Estehyppy 8.5: Danny teki jotain odottamatonta, oltiin esteestä noin 3 metrin päässä kun liikkuri otti ylimmän laudan pois. Danny lähtee vauhdilla hyppäämään estettä. Ikinä, ei ikinä ole varastanut esteelle. Kyllä harmitti ja ajattelin että siinä meni sitten se liike nollille, aivan turhaan. Itse suoritus menikin mallikkaasti ja tuomari jäi miettimään sääntökirjaa miten toimitaan. Kovasti jotain selitti, en muista kaikkea..mutta tulkitsi sääntökirjaa jotenkin niin että liike ei ollut vielä alkanut joten ei voida katsoa virheeksi. Sanoi että itse suorituksessa hyppy oli erittäin hyvä, tosin Danny istui perusasentoon vasta toisella käskyllä joten tämän vuoksi ja alkusähellyksen vuoksi joutui pisteitä pudottamaan.
Kokonaisvaikutus 9: "koira on hyvä ja valmis siirtymään eteenpäin", mutta taas puuttui siihen että liikkeiden päättyessä Danny siirtyy perusasentoon hitaasti. No joo, viime kokeessa ennakoi perusasentoja, nyt viivytteli niiden kanssa :) Ollaan kyllä vältelty noita perusasentoja treeneissä ettei ennakoisi, mutta ehkä ne jäivät nyt loppujen lopuksi liian vähälle treenille :) Se kuuluisa kultainen keskitie tässäkin varmasti löytyy kun kokemusta karttuu enemmän kisoissa.
Tuomari puhui tosi paljon liikkeiden välissä, kokeen jälkeen enkä nytkään muista niistä puoliakaan. Ekaa kertaa kokeessa kun tuomari puhuu näin paljon ;) Tuomari oli myös tiukka, rokotti voimakkaasta äänenkäytöstä, vinoista perusasennoista (ja meidän kohdalla siitä hitaudesta), jos koira haaveili tai lusmuili jne. Joten olen tosi tyytyväinen meidän pisteisiin ALO1 182p, KP ja 3. sija ja TK1.
Aivan mahtava tunne kyllä, eihän meidän pitänyt edes kisata vielä tänä vuonna! Danny on kyllä aivan mahtava junnu, uskomatonta miten rauhallisena odotteli kehän laidalla vuoroamme. Levottomuudesta ei ollut tietoakaan, käyttäytyi samoin myös kotikisoissa joten ei uutena tullut tämä Dannyn käytös. Ei ottanut häiriötä uudesta paikasta, ei koirista eikä tuomarista/liikkurista. Valokuvia katselin jälkikäteen ja niidenkin perusteella Danny keskittyi täysin minuun ja tekemiseen. Käytiin ennen omaa suoritusta leikkimässä pihalla pallon kanssa, ihan varmuuden vuoksi herättelin Dannya. Kehässä Danny oli valmis partiolainen, teki mitä pyydettiin ja oli hyvin keskittynyt. Ei haistellut, ei ollut levoton eikä piippaillut (mitä joskus saattaa tehdä treeneissä jos palkkaa ei ala kuulumaan) eikä pyörinyt, ei mitään. Uskomatonta miten tämä kaveri ei paineistu mistään! Olen tosi ylpeä pikkujunnusta, niin mahtava kaveri kyllä <3 Danny oli myös vapautuneempi kun vapautin liikkeiden päätteeksi. Edellisessä kokeessa jäi monesti istumaan liikkeiden jälkeen ja oli vähän hämmentynyt ehkä, nyt oli paljon iloisempi ja reippaampi liikkeiden välissä, ei kuitenkaan mitenkään ylivireessä. Olen niin onnellinen että Dannyn mielestä yhdessä tekeminen ja minuun keskittyminen on kaikista kivointa ja että toko voi olla tosi kivaa ja hauskaa. Muistan jo pentukoulussa kuinka keskittynyt Danny oli minuun ja tekemiseen, muita koiria välillä vain vähän katseli. Muut koirat olivat levottomia ja olivat kiinnostuneita toisista koirista, silloin jo ajattelin että miten tämä minun vilkas rasavillini voikin olla näin rauhallinen ja keskittynyt. Sama meno jatkuu näin aikuisena, tosin onhan tuo ihan kakara ja veijari vielä ja saakin olla <3 Ehkä ohjaajastakin on tulossa ihan kelpo kisaaja, vähän jännitti yksilösuoritusta odotellessa, mutta kehään mentäessä olen itsekin hyvin keskittynyt ja jännitys jää. En edes näe missä liikkuri/tuomari seisovat, keskityn vain Dannyyn ja liikkurin ääneen. Nykyään pystyn jo sanomaan liikkurille "valmis" sen sijaan että nyökkään :) Kiva kokemus oli kisata hallissa, sinne täytyy mennä Eikankin kanssa joku kerta kokeilemaan AVOa. Saattaisi hyvinkin sopia Eikalle halli paremmin kuin ulkokentät, nähtäväksi jää.
Täytyy myös sanoa että Dannyn kanssa on niin helppo kulkea missä vaan, mentiin mennen tullen linja-autolla ja Danny katseli ikkunasta ulos hetken aikaa ja alkoi sitten nukkumaan. Niin on aina toiminut linja-autossa matkustaessa. Menomatkalla oli kaaharikuski, joka paineli kurvit alkumatkasta aikamoista vauhtia ja Danny hieman oksentikin keltaista vaahtoa, sitten kun päästiin valtatielle ja ajaminen oli tasaista Dannyn huono olo meni ohitse. Paluumatkalla linja-autoa odotellessa poikkesimme stokkalla (Tampereella) ja siellä ihmisvilinässä Danny oli rauhallinen ja käyttäytyi mallikkaasti. Tosin ei ollut ensimmäinen kerta tällä pojalla Stokkalla ;) Paluumatka linja-autossa sujui käytävän lattialla nukkuen. Kotiin päästyään Danny leikki vielä palkintopussukasta löytyneellä ihanalla vinkupallolla kunnes vaipui uneen. Onnellisena nukkui "isoveikan" vieressä loppuillan.
 |
| Palkintolautanen, ruusuke ja TK1 "merkki" |
 |
| Palkintojenjaossa |
 |
| Juoksuun mars mars |
 |
| Maahan! |
 |
| Ei kolisteltu lautoja ei :) |
 |
| Jännittävän päivän jälkeen unilla "isoveikan" kanssa <3 |
 | ||
| Palkintopussukasta löytyi ihana pallo (josta Eikkakin innostui ihme kyllä), nameja ja ohjaajalle Kismet suklaata. Kivat yllärit siis :) |
