keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Huokaus

Varoitan näin jo etukäteen, tästä kirjoituksesta tulee pitkä vuodatus allergioista ja yliherkkyyksistä. Eilen käytiin Dannyn kanssa ihosairauksiin ja allergioihin perehtyneellä eläinlääkärillä. Nyt kun mietin asioita, olisi pitänyt mennä jo kesällä kun Dannylla oli korvatulehdus joka ei hoitunut yhdellä antibioottikerralla. Tai jopa vieläkin aiemmin, mutta jotenkin sitä vaan itselleni uskottelin, että Dannyn korvaoireet menevät ohitse kotihoidolla, mutta eiväthän ne menneet. Lääkärille kerroin kuinka Dannyn korvat oireilivat ihan pienestä pennusta saakka eli silloinhan korvat töhnivät todella pitkään, nappulamerkkiä vaihdoin parikin kertaa, ei auttanut ennen kuin vaihdoin nappulat kokonaan ziwi peakiin ja raakaan lihaan. Kerroin kuinka Dannylla oli pentuna korvatulehdusepäily eli korvat punoittivat, mutta varsinaista tulehdusta ei silloin todettu, eikä hiivaa. Kerroin kuinka minusta tuntuu etteivät Dannyn korvat ole koskaan olleet normaalit, puhtaat ovat toki olleet, mutta silti on niitä rapsutellut. En muista missä vaiheessa mukaan kuvioihin tuli kylkien ja jalkojen kirputtaminen sekä nivusten nuoleminen. Ymmärtääkseni terveetkin koirat rapsuttavat / kirputtavat itseään, mutta minkä verran on normaalia? Muistan kuinka Dannyn ollessa pentu puhdistin jatkuvasti korvia ja mieleen hiipi ajatus siitä, että näinköhän minulla on toinen allerginen koira käsissä, sillä Eikka oireli aivan täysin samalla tavoin korvillaan saman ikäisenä pentuna. Ja tässä sitä ollaan samassa tilanteessa Dannyn kanssa :( Vastaanotolla lääkäri kyseli tarkasti muista oireista mm. onko vatsaoireita eli ilmavaivoja, montako kertaa päivässä Danny ulostaa jne., mihin aikaan vuorokaudesta rapsuttelee. Kun kerroin että illalla nukkumaan mentäessä, sanoi että on hyvin tyypillistä allergisille koirille, tuntevat kutinaa päivän mittaan, mutta koska päivän aikana on muuta toimintaa, eivät niin kiinnitä huomiota kutiamiseen kunnes illalla rauhoittuessa nukkumaan. Puhui ja puhui paaaaljon allergiosta ja atopiasta ja tuli siihen tulokseen että Dannylla on ruoka-aineallergia tai atopia tai pahimmassa tapauksessa molemmat. Sanoi että atopia on kaikista inhottavin sairaus mitä koiralla voi olla, siitä ei voi koskaan parantua, pahenee vain koiralle tullessa ikää, atopia muuttaa koko ajan muotoaan..se mikä toimii tänään, ei välttämättä toimi kahden vuoden päästä. Kertoi omasta koirastaan, joka on atooppinen ja ruoka-aineallerginen.

Dannyn korvat tähystettiin, varsinaista tulehdusta ei ollut mutta näkyi bakteereita "kasoina", hiivaa ei ollut. Hoidoksi saatiin korvanpuhdistusaine, johon on lisätty kortisoonia, puhdistus 1-2 kertaa viikossa. Danny sai kovasti kehuja miten mallikaasti antoi korviin tähystää (nyt muuten ensimmäistä kertaa korvat pystyttiin tutkimaan ilman hoitajan apua). Myös korvien puhdistus sujui upeasti (korvat olivat taas puhtaat), kuulemma vastaanotolla näkee paljon koiria joiden kanssa taistellaan korvien puhdistamisessa. Sanoi että korvissa on varmasti ollut jonkinlainen käymistilanne koko ajan, mutta kiitos omistajan hyvän hoidon ollaan pysytytty välttämään korvien tilanteen muuttuminen siihen pisteeseen että korvien tilanne olisi ns. räjähtänyt käsiin.

Kuonosta otettiin hiivatestit ja huulien ja leuan alueella olikin runsaasti hiivaa, sen saaminen pois on vaikeaa, mutta toivotaan että hoito tuottaa tulosta. Pesu Malaseb-shampoolla 2-3 kertaa viikossa.

Tutki tarkasti myös ihon joka alueelta, pientä punoitusta nivusissa, muuten turkki ja iho hyvässä kunnossa. Tassut erinomaisessa kunnossa. Imusolmukkeet normaalit, samoin silmät.

Koska Danny on oireillut pennusta lähtien, otettiin näytteitä vastustuskykyisten MRSA/MRSP-bakteerien poissulkemiseksi (sama testi  mikä Eikalta otettiin kesällä, oli negatiivinen), jos vastaus on positiivinen, se vaikuttaa atopian/allergian hoitoon. Siihen palataan tarkemmin jos tulos on positiivinen.


Koska Danny kutisee, aloitetaan Medrol 4 mg kortisonikuuri seuraavasti: 2 tablettia aamuisin 3 päivää, sitten 1 tabletti aamuisin kunnes kutina selvästi helpottaa, sen jälkeen kortisonin lasku ohjeen mukaan.

Kutisevalle iholle myös CortAdvance-kortisonisuihke kerran päivässä kunnes kutina helpottaa ja sen jälkeen ylläpitona 2 kertaa viikossa kontrolliin asti.

Koiran pesu Allermyl-shanpoolla 3-4 viikon välein. Näin pestään mahdolliset allergeenit pois iholta säännöllisesti. Pesun jälkeen aina kosteuttava hoitoaine.

Tukihoitona omega 3-rasvahappolisä.

Aloitetaan ruoka-aine-eliminaatiodieetti Royal Canin hypoallergenic. Ruokaa annetaan 2,5 kk ajan, kyseisenä aikana ei siis anneta muuta ruokaa, ei herkkuja, ei luita - ei yhtään mitään muuta. Vaihtoehtoisesti olisin voinut valita hiilarilähteeksi esim. perunan tai riisiä sekä proteiinilähteeksi mielellään jonkun kalan esim. seitin tai lohen, koska koirat ovat harvoin yliherkkiä kalalle. Valitsin nappulat koska ovat helpompia (saatavilla) sekä niiitä voi käyttää koulutusnameina. Jos korvat alkavat töhnimään, nappulat eivät sovi. Soittoaika kolmen viikon päähän. Jos nappulat sopivat, voin antaa jatkossa nappuloita tai alkaa siinä rinnalla testaamaan mitkä hiilari- ja proteiinit sopivat Dannylle. Tämä on ainut keino selvittää mille ruoka-aineelle Danny on allerginen. Lääkäri sanoi että Danny tulee luultavammin laihtumaan eliminaatiodieetin aikana, mutta siitä ei kannata huolestua, Dannyn paino saadaan kyllä hoidettua nousemaan myöhemmin. Itseäni kyllä arveluttaa nappulat ravintona, arveluttaa alkavatko korvat oireilemaan töhnimällä ja ovatko nämä ns. allergianappulat oikeastaan mistään kotoisin. Danny painaa nyt 8.4 kg ja on hyvässä lihasmassassa. Liikkuu paljon ja energian kulutus on kova, saa nähdä miten painon ja massan kanssa käy tämän dieetin aikana. Kontrollivastaanotolle viimeistään helmi-maaliskuussa otetaan verikokeet atopiatestiä varten eli sisätila-allergeenien suhteen "syksyllä määritetyn allergian seulontatestin tuloksesta on luotettava kesän allergeenit (puut, heinät, rikkaruohot). Sisätilojen allergeenien vasta-aineet nousevat "lämmityskaudella", jolloin koira on enemmän sisätiloissa ja ilma on kuivaa. Kääntäen, sisätilojen vasta-ainetasot laskevat kesätkaudella."

Samassa kontrollikäynnin yhteydessä mahdollisesti perusverikokeet sekä kilpirauhasarvot.

Rehellisesti sanottuna tuntuu kyllä raskaalta aloittaa tämä sama projekti Dannyn kanssa mitä ollaan Eikan kanssa käyty läpi. Vetää aika sanottomaksi ajatus siitä, että minulla olisi jatkossa kaksi atoopikkoa, jotka tuntevat jonkinlaista kutinaa jatkuvasti parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta. Ja koskaan ei tosiaan tiedä mikä on vointi vuoden päästä. Tuntuu todella epäreilulta, että minun kohdalleni on sattunut kaksi yliherkkää koiraa, onko villakoira todellakin näin herkkiä ihosairauksille? Molemmat koirat ovat minulle rakkaita, kumpaakaan en pois antaisi enkä vaihtaisi toiseen, se on sanomattakin selvää. Yhdessä mennään eteenpäin, tuli eteen mitä tahansa, mutta silti mietin välillä millaista elämä olisi kahden terveen koiran kanssa. Onneksi molemmilla on upeat luonteet, ovat reippaita ja nauttivat elämästä <3 Lääkärikin eilen kehui Dannyn luonnetta, sanoi että on aika jännä tyyppi. Sanoi että Dannysta näkee, että sitä hieman jännittää, silti seisoi kuin patsas paikoillaan tutkimuksia tehtäessä, näki Dannylla pilkettä silmäkulmassa ja sanoi että nopea kaveri on liikkeissään :) 


Ai niin lääkäri huomasi suuta tutkiessaan että Dannylta puuttuu kaksi hammasta. Sanoi että ne kannattaa röntgata jossain vaiheessa, jos on käynyt niin huono tuuri että hampaat ovat jääneet ikenen sisälle.

Tässä kuvassa koiralta puuttuu sama hammas kuin Dannylta, ien ja limakalvo näyttävät ulkoisesti normaaleilta. Hammasröntgenissa paljastui kuitenkin aivan muuta....

Puhkeamaton hammas oli aiheuttanut suuhun kystan muodostumisen.
Kuvat www.reviiri.info/lemmikin-suunhoito

Lääkärin jälkeen suunnattiin Dannyn kanssa ennen kotiinpaluuta Lielahden WUF:iin, ostettiin uusi siilipallo sekä aktivointipallo, jonka sisään voi piilottaa nappuloita sekä tokon metallinoutokapula. Kotona kokeiltiin uutta kapulaa, ensiksi Danny haisteli sitä eikä ottanut sitä suuhun. Sitten alettiin leikkimään sillä, tein nopeita liikkeitä jalkojeni lävitse kapula kädessä, piilotin sitä selkäni taaksen ja Danny tietenkin innostui että jee, jee mikäs tämä lelu on. Otti sen sitten reippaasti suuhunsa, piti niin kauan kuin vapautin. Palkaksi sai uuden siilipallon. Tiedän että Danny innostuu uudesta kapulasta entisestään kunhan pääsee noutamaan sitä ;)


Danny ja metallikapula :)






tiistai 12. marraskuuta 2013

Kohti AVOa

Dannyn kanssa ollaan hiljakseen treenailtu AVOn liikkeitä ja myös ylempien luokkien liikkeitä. Tykkään ihan kybällä noista ylempien luokkien liikkeistä, niin tykkää Dannykin kun niissä on niin paljon vauhdikkaita liikkeitä ja noutamista. Onni on noutoa rakastava villis :) Toko olisi niin paljon vaikeampaa jos Danny ei rakastaisi noutoa! Toki liika innokkuus noudon suhteen tuo omat haasteensa ;)
Merkkiä ollaan treenattu tosi ahkerasti, nyt se alkaa olemaan Dannylla tosi varma, ei enää jää metrin päähän merkistä vaan menee ekasta käskystä heti hienosti merkin taakse. Jää sinne rauhallisena odottamaan palkkaa tai vinkkiä siitä mitä tehdään seuraavaksi. Tähän olen alkanut lisäämään ohjattua noutoa. Sitä ollaan nyt aloitettu tekemään niin, että ensin lähetän Dannyn merkille, sitten vien kapulan (tai apuohjaaja vie) joko vasemmalle tai oikealle, palaan itse siihen kohtaan mistä lähetin Dannyn ja siitä sitten Dannyn lähetys merkiltä kapulalle. Danny hakee kapulan innokkaasti molemmilta puolilta ja palauttaa sen minulle vauhdikkaasti, on se taitava kaveri <3 Kapulaa en voi vielä viedä valmiiksi ennen merkille lähetystä tai muuten Danny jättää merkin väliin ja juoksee suoraan kapulalle. Häiriötreeniä merkille siis tarvitaan vielä paaaaaljon. Hyppynouto sujuu tosi innokkaasti myös, täytysi käydä ostamassa metallinoutokapula, saa nähdä mitä Danny siitä tuumii. 

AVOn liikkeiden kanssa ollaan seuraavassa tilanteessa:

Paikallamakuu= sisällä ja ulkona treenattu, ei ongelmia. Ryhmätreeniä kaivattaisiin lisää.
Seuraaminen= käännöksiä harjoiteltava tiiviimmäksi, erityisesti täyskäännöstä.
Jäävit= ei ongelmia
Luoksetulo= jos matkaa on paljon, menee läpijuoksuksi, koska vauhtia riittää. Palattu tekemään stoppeja lyhyiltä matkoilta, opeteltu myös kiertämään tolppia ja puita ja pysäytetty siinä yhteydessä.
Kaukot= maahanmeno sujunut pidemmän aikaa jo vaikka kuinka pitkältä matkalta, istumista treenattu lähietäisyydeltä tosi kauan ja jesss nyt se sujuu jo pidemmältäkin matkalta.

Hyppy= jos on liian innoissaan, hyppää samantien takaisin ennen kuin ehdin sanomaan "istu". Nopea kaveri. Vahvistellaan siis istumista.
Nouto= välillä varastaa, jos on innoissaan, joten olen heittänyt kapulaa tosi lähelle ja hakenut sen monta kertaa itse ja palkannut Dannya rauhallisesta odottamisesta. Jos Danny on rauhallinen, saa hakea kapulan sen jälkeen kun olen itse noutanut sen muutaman kerran. Vauhtia riittää tässäkin liikkeessä, sekä meno- että paluumatkalla :) Kapulan palautusasentoa hiotaan vielä.



Eli treenattava vielä on ennen avon korkkausta, katsotaan josko alkuvuodesta sitten mentäisiin kokeeseen. Tänään alkaa tokon valmennusryhmän treenit. Kiva päästä taas muiden kanssa treenaamaan. Tokon treenaaminen on kuitenkin yksinäistä puuhaa ellei ole niin hyvä tilanne, että omaa treenikaverin. Viime viikolla olin molempien koirien kanssa yhteistreeneissä, Dannylla pää pyöri normaalia enemmän vaikka oli tuttuja koiria paikalla, mutta ei tosiaan oltu käyty yhteistreeneissä moneen viikkoon joten pitihän sitä muita koiria vähän vilkuilla. Eikka oli tosi kivassa vireessä, voi että kun saisi saman vireen kokeisiin! Eikan kanssa olisi kiva päästä kokeilemaan rally tokoa, olen aika varma että se olisi Eikalle mieluisampi kuin tavistoko.


Kameraa en ole jaksanut ulkoiluttaa viime aikoina, ihan vaan sen vuoksi että kelit ovat olleet niin harmaita ja sateisia. Tässä kuitenkin muutamat videot, kännylaatua valitettavasti.


                               Metsälenkillä. Eikka tykkää kiivetä puun juurille, kiville ja kannoille tutussa ja   tuntemattomissa metsissä. Eikan lemppari temppuja :)

                                             Ja sitten mennään ja riehutaan!
                                           Leirintäalueella käännyin katsomaan mihin Eikka jäi, oli hypännyt retkeilypaikan pöydälle :D

                                         Tännekin Eikka tykkää kiivetä joka kerta :D

                                          Rannalla oli jänniä poijuja joita molempien piti ihmetellä...