Välineurheilua osa 1

Tämä postaus on antanut odotuttaa, monesti on pitänyt kuvata tätä tavaramäärää mitä meille on kertynyt harrastusten ja turkinhoidon myötä, mutta jotenkin on sen verran iso urakka etten ole saanut aikaiseksi tätä aloittaa, mutta jotain olen saanut aikaiseksi eli tässä OSA 1:

Tokotavaraa:
* tunnarikapulat ovat valmistettu paikallisessa liikkeessä, vielä niin ihanan siistejä
* isompaan ohjatun noudon kapulaan Danny pääsi pentuna yksin ollessaan käsiksi, kuvassa ei näytä niin pahalta, mutta kyllä se aika järsitty on, mutta ei haitanne. Pienempi kapula ostettu wuf:sta, isä lupasi askarrella näitä lisää, ovat kuulemma helppoja tehdä. Onni on isä, joka osaa puutöitä ja aina valmis auttamaan :)
* tavis noutokapula aika kuluneen näköinen jo, mutta ehjä ja toimii :)
* metallikapulaan ollaan tutustuttu tosi vähän vielä, mutta Dannyn mielestä sitä on kiva noutaa, Eikka ei ole sitä kertaakaan suuhunsa ottanut :o

Näistäkään mikään ei ole pakollinen, ruutua voi treenata ilman ruutunauhaa, samoin merkkiä voi treenata vaikka kukkapurkeilla tms. Oranssi kartio oli löytö urheilulliikkeessä hintaan 1.90€, eläintarvikeliikkeessä paljon kalliimpi!

Osa treeneissä käytettäviä leluja palkkaukseen, kotilelut ovat erikseen..tosin kotioloissa koirat leikkivät todella vähän.

Tätä pinkkiä Hurttan treeniliiviä himoitsin todella pitkään, kunnes eräänä päivänä se oli tarjouksess, joten pakkohan se oli tilata :) Säädystimiäkin kyttäsin pidemmän aikaa ja ostin sitten tarjouksesta. Suojaavat hyvin kyllä aina kuraantuvia housunlahkeita.

Ihanat treenipipot <3 Musta pipo on Ilowillasta, tilaan samanlaisen vielä pinkkinä joku kerta.

Lisää treeniliivejä, leppari on vasemmalla oleva Hurttan liivi, johon täytyisi uusia vetoketju. Tämän lisäksi Danny on hieman päässyt järsimään liivin taskuja sen jäädessä eteisen naulakkoon roikkumaan, mutta ei haittaa käytössä :) Kesällä oikeanpuoleinen Helsittaren liivi on ihan must.







Lisää tarvaraa on tulossa siis myöhemmin, kunhan saan ne kuvattua :)

******************************

Viime sunnuntain tokotreeneistä Dannyn kanssa jäi niin hyvä fiilis, Danny oli niin iloinen ja intoa täynnä. Nätisti jaksoi myös odottaa omaa vuoroaan. Meillä treenataan valkkuryhmässä niin, että yksi suorittaa ja muut katsovat ja antavat vinkkejä, joten odotusaikaa kertyy. Dannyn kanssa katsottiin missä vaiheessa nouto on. Tosi hyvä oli, lukuun ottamatta kapulan luovutusta. Se oli jotenkin todella ruma, en ole aiemmin kiinnittänyt siihen huomiota. Nyt aletaan tekemään kapulan pitotreeniä ettei Danny luovuta kapulaa heti kun laitan käteni kapulaan, vaan silloin vasta kun annan luvan. Kokeiltiin tätä, aluksi Danny oli heti avaamassa suutaan ja luovuttamassa kapulaa kun pidin kapulasta kiinni, aika nopeasti kuitenkin tajusi ettei sitä tarvitse/pidä heti luovuttaa kun kosken siihen. Tämän lisäksi D ollessa perusasennossa otan D kapulan sellaisessa asennossa, että pienestä koirasta saattaa tuntua, että suorastaan kaadun päälle eli jatkossa yritän vähän niiata tai venyttää kroppaa alas/sivulle niin että saan kapulan nätimmin ettei asentoni Dannysta tunnu "uhkaavalta". Nämä ovat näitä pieniä asioita joihin ei itse osaa kiinnittää huomiota. Tehtiin kaukoja, istumiset ok, mutta jälleen samaa ongelmaa maahanmenossa eli tulee hieman eteenpäin, joten nyt treentaan kaukoja läheltä ja takapalkalla, toivotaan että se auttaa. Kokeiltiin myös merkkiä, juoksi merkin taakse, mutta jäi liian vasemmalle. Korjasi itse siitä keskelle oikeaan paikkaan kun palkkaa ei kuulunut. Sitten kokeiltiin niin, että sanon uudelleen merkki -käskyn juuri kun D lähestyy merkkiä, ei auttanut, jälleen jäi vasemmalle ja korjasi taas mokansa. Sitten tehtiin niin että lähetin Dannyn merkille ns. vapaasti eli Dannyn hengaillessa lähellä, mutta ei perusasennossa ja kappas vaan veijari juoksi heti oikealle kohdalle. Joten näitä lähetyksiä treenataan jatkossa. Huomattiin taas että Danny ei ota itseensä jos mokaa eikä saa palkkaa, juoksee iloisesti uuteen yritykseen. Sillä vaan on niin kivaa, toisaalta Danny palkkasi itseään siitä että mokan jälkeen sai juosta (jee juokseminen on kivaa ja mikä parasta saa juosta mamin luokse :D) takaisin luokseni uuteen yritykseen eli se intous on välillä myös haitaksi kun kaverilla on niin kivaa että palkkaa itseään. Ohjaajan on oltava tarkkana (kun se palkkaus pitäisi tulla minulta eikä koiran niitä pitäisi itse keksiä), mutta näitä meillä on aikaa treenata vaikka kuinka kauan ennen kuin startataan ylemmissä luokissa ja tykkään siitä, että Dannyn asenteesta näkee että sillä on kivaa, vaikkakin keksii itse omia palkkaamisiaan välillä :D 

Lopuksi muutama kuva eiliseltä jolloin oli jo niin keväisen näköistä!

Sarjassamme onnistuneita tai sitten vähemmän onnistuneita otoksia :)

Veijari Danny <3

Eikka -runopoika haaveilija <3

Voi hellyys

Dannysta on kuoriutunut yksi uusi ominaisuus leikkauksen jälkeen, nimittäin läheisyydenkaipuu ♥ Tämä kaveri ei ole aiemmin sylissä viihtynyt, toki kainalossa tykkää olla jos joku rapsuttelee, mutta ei kovin kauaa siinäkään ole viihtynyt, sylissä olemisesta puhumattakaan. Eikka puolestaan tykkää aina olla sylissä, kainalossa, vatsan päällä, missä vain :) Nyt Danny on muutamana iltana tullut perässäni sohvalle ja hakenut kainalostani/sylistäni ihanan asennon ja on nauttinut olostaan. Tässä kuva (kännylaatua) eiliseltä:

Toinen kuva jossa molemmat koirat kömpivät sohvalle syliin, tässä asennossa Danny ei ole aiemmin kauaa viihtynyt:

Saa nähdä onko tämä jotain hetkellistä, leikkauksen jälkeistä hellyyden kaipuuta ;)

Oltiin Dannyn kanssa eilen arkitottelevaisuuskurssilla ottamassa häiriötä eli ei osallistuttu kurssille vaan treenattiin siinä vieressä omia tokoiluja. Aluksi Danny oli ihan ihmeissään kaikista koirista, eikä millään olisi jaksanut keskittyä. Hetken päästä jaksoi sitten kuitenkin keskittyä hyvin, silti D tuntui jotenkin vaisummalta kuin normaalisti. Perusasentoon tulemiset oli tosi hitaita ja jotenkin se tuttu iloisuus ja reippaus oli poissa. Tuntui ettei ollut läsnä 100%. Nyt ei tehdä mitään ennen sunnuntain valkkuryhmän treenejä, katsotaan miten siellä toimii. On se vaan jännä, kun ilmoitat koiran kokeeseen, alkaa koirassa tapahtua kummia asioita tai sitten jokin liike alkaa tökkimään (tällä hetkellä hypyn jälkeinen istuminen), mutta en siltikään jaksa stressata maaliskuun kokeesta. Mennään nyt ja katsellaan millaisessa vireessä D suorittaa ja miten liikkeet sujuvat.

Erilainen Ystävänpäivä

Danny sai Ystävänpäivälahjaksi hieman erilaisen lahjan, ehkä osaa arvostaa sitä sitten myöhemmin :) Nimittäin Dannylla koitti se päivä, jolloin piilokives leikattiin, samoin terve kives. Viimeiset kaksi viikkoa yksipallisena Dannylla sujui todella levottomissa merkeissä, lenkeillä uikutti paljon ja kuono maassa piti koko ajan kulkea sekä veti kovasti. Kotona oli jatkuvasti Eikan selkään hyppäämässä, ulvoi sisällä muutaman kerran ja oli niiiiiin rakastunut. Leikkaus sujui hyvin, seurasin toimenpidettä siihen saakka, kunnes Danny laitettiin tiputukseen. Piilokives oli helpossa paikassa nivuskäytävässä aika lähellä tervettä kivestä, mutta ell joutui tekemään kuitenkin kaksi viiltoa. Kertoi saaneensa piilokiveksen nätisti pois niin ettei tarvinnut kaivella sen kummemmin. Sanoi että kives oli pienikokoinen, mutta normaalin näköinen, samoin kiveksen ympärillä kaikki näytti hyvältä. Vein Dannyn toipumaan vanhemmilleni, jotka asuvat aivan eläinlääkärin vastaanoton vieressä. Kiitos vielä tätäkin kautta vanhemmilleni Dannyn hyvästä hoidosta ♥ Danny nukkui noin 3.5h, heräili sitten hetkeksi tokkuroimaan ja jatkoi sitten uniaan. Töistä päästyäni Danny oli vielä hieman uninen, tervehti kyllä minua pikaisesti, mutta jatkoi sitten uniaan. Iltaa kohti alkoi piristymään, teki pisut ja söi reippaasti, vähän piti pallollakin leikkiä mutta enimmäkseen nukkui. Ei näyttänyt kipuilevan eli ei uikuttanut tai valittanut yhtään, annoin silti yötä vasten särkylääkettä. Jatkohoitona haavaa suihkutetaan 2-3 kertaa päivässä 5-10 min kerrallaan, annetaan antibioottikuuri loppuun. Danny toipui kyllä uskomattoman hyvin ja nopeasti. Leikkauksesta seuraavana aamuna Danny oli jo iloinen oma itsensä, juoksi vapaana  metsässä ja leikki. Ell mukaan liikuntaa ja leikkiä voi harrastaa ihan normaalisti eli mitään toipilasaikaa ei tarvita. Turvotusta saattaa esiintyä noin 2-3 päivän päästä leikkauksesta, tämä ilmenee niin että koira kävelee jalat harallaan, jos tätä esiintyy voi antaa särkylääkettä, mutta parasta hoitoa on liikunta. Entä onko muutosta jo näkyvissä Dannyn käytöksessä? ON todellakin, kertaakaan ei ole ulkona piipittänyt ja yhden ainoan kerran on Eikan selkään hypännyt :)

Eikka on ollut hieman hämillään Dannyn muutoksesta, siihen vaikuttaa varmasti sekin, että Eikallakin hormoonit hyrräävät nyt kovasti narttujen vuoksi. Leikkausiltana Eikka oli kovasti kiinnostunut Dannysta, iltapisulla hyppäsi Dannyn selkään muutaman kerran. Danny sieti sitä pari kertaa kunnes komensi Eikkaa ihan kunnolla. Sisällä Eikka jatkoi Dannyn ihmettelyä, haukkui ja yritti selkään. Danny näytti Eikalle hampaita ja murisi oikein kunnolla. Seurailin tilannetta joka rauhoittuikin aika nopeasti. Eikka ei enään haukkunut eikä härnännyt, mutta välillä tuijotteli Dannya, joka makoili sängyllä. Jos Eikka katsoikin Dannyyn, Danny murisi jo valmiiksi että nyt riittää tämä pelleily ja hän haluaa nukkua. Seuraavana aamuna oltiin taas kavereita, aamulenkillä Eikka tosin haisteli Dannyn peppua, mutta ei hypännyt selkään, Danny vähän murisi Eikalle varoitukseksi että saa jo riittää se pepun haistelu. Eilen aamulenkillä kisailtiin ihan normaalisti eikä  Eikka ei enään haistellut Dannyn peppua koko päivänä eikä muutenkaan härnännyt. Tosin haukkui muutaman kerran samanlaista ihmettelyhaukkua kuin silloin kun Danny pentuna saapui taloon. Danny otti nytkin haukkumisen leikkiinkutsuna :D

Isoveli valvoo tai sitten ei :) Eikka oli hiipinyt varovaisesti kuin kissa Dannyn viereen, ettei vaan vahingossakaan koske potilaaseen. Eikka oli kuulemma ollut aika levoton koko päivän ja eikä ollut pahemmin nukkunut. On se rankkaa olla isoveli <3

Ei jaksa vielä herätä

Ooks mä hereillä? joo..tai emmä tiedä...

AVOn korkkaus lähenee

Voi kurjuus tätä talvea! Taas sataa ja on pimeää, ihan kuin olisi kevät, paitsi että keväisin sentään paistaa aurinko. Ensin koirat ulkoilivat koko syksyn sadeviitat päällä, sitten tulivat pakkaset ja viitat vaihtuivat talvimantteleihin, nyt taas sadeviitat on otettu käyttöön. Jäälle ei olla uskallettu mennä enää pariin päivään vaikka autot siellä vielä ajelevat joten jää varmasti kantaa vielä, mutta sohjoista ja märkää sielläkin on. Ulkonakaan ei pahemmin voi treenailla, joten ollaan sisällä tehty tasapainotyynyllä treeniä sekä laatikolla. Tänä aamuna päätin kokeilla saataisiiko koepaikka Dannylle maaliskuussa AVOon, vastaus tulikin pikaisesti että mukana ollaan.  Periaatteessa paketti on kasassa ja Danny on valmis avoimen kokeeseen, toisaalta hiomista löytyy siellä ja täällä, itse haluasin liikkeet mahdollisimman virheettömiksi, mutta toko on mitä on ja joskus kun saat yhden liikkeen kasaan ja tosi varmaksi sitten alkaa jokin toinen ns. varma liike tökkimään :) Toisaalta yritän ajatella että mennään katsomaan missä tilanteessa AVOn liikkeiden suhteen ollaan ennen "kotikisoja" 1.5. Ennen kotikisoja ehtiikin sitten vielä treenaamaan ja hiomaan sitä sun tätä :) Uskon että tämä kevätkoe tekee hyvää meille molemmille, alokasluokan viimeisestä kokeesta tulee silloin kuluneeksi noin 6 kk, tuntuu kyllä pitkältä tauolta, joten parempi mennä ennen kesän kokeita kuulostelemaan miltä se kokeessa tekeminen tuntuu :) Koe pidetään samassa paikassa missä kävimme syyskuussa kokeessa, siellä paikkamakuu piilossa vain on erityisen haastava sillä ohjaajien täytyy mennä hallista ulos, sillä sisällä ei ole piiloa. Luotan kuitenkin siihen että Danny handlaa paikkamakuun vaikka olosuhteet ovatkin haastavat.

Eniten vaivaa edelleen Dannyn levottomuus kaukokäskyissä maahanmenossa, Dannyn on aivan pakko hieman nostella takapäätä ja asettaa niitä jalkoja hyvään asentoon. Ollaan tehty paljon takapää- ja tasapainotreeniä, mutta ilmeisesti niitä tarvitaan lisää, sillä maahanmeno on rauhallinen ja virheetön ehkä viidestä toistosta yksi. Ja se on vähän se. Jos jollain on vinkkejä miten tuota levottomuutta voisi korjata vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Ei auta se että tehdään kaukoja tosi läheltä, en tiedä..taidetaan kokeilla seisomaan nousua ja siitä maahan. Jos se yhtään paranisi sitä kautta. Istumaan nousu on tosi pop :) EDIT://// katselin tätä videoita eilen alkuperäisessä isossa koossa ja mietin että hetkinen ei tuo heiluminen noin pahaa aiemmin ole ollut, kaverihan suorastaan liikkuu salakavalasti eteenpäin, pieni puudeli varmaan ajatteli etten huomaa tätä ja hän saa rauhassa hiipiä kohti palkkaa eli minua ja että asiaan ei puututa ;) Tsot tsot veijari, videot kertovat totuuden. Ei muuta kuin takapalkka esiin eilen ja kappas vaan tuo ryömiminen loppui heti!! Teki aivan pienen heilautuksen pepulla, oli niin pieni etten meinannut huomata, mutta ihan järkyttävän iso ero tähän videoon. Takapalkalla siis treenaillaan nyt.

Seuraamisen käännökset ovat parantuneet ja kiva oli nähdä erityisesti täyskäännöksessä miten hyvin Danny pysyi mukana :) Iso kiitos siskolle kuvaamisesta, useammin pitäisi kuvailla jotta näkisi virheitä paremmin.

ps. Danny on rakastunut, kohde ei ole tiedossa. Niin oli tunteet pienellä kaverilla pinnassa eilen illalla että piti hieman jopa ulvoa :D Ei tiedä pieni puudeli että saa Ystävänpäivälahjaksi kastraation, auts. Perjantaina tiedossa siis piilokivesleikkaus jonka lisäksi terve kives kastoroidaan.

Eikka tasapainottelee puun juurilla

Danny siirtelee risuja saadakseen pallon lumesta

Hei kaveri mä tuuppaan sut mäen päälle

Hiljaa hiipii

Dannyn mielestä on ihan super nastaa välillä hiipiä ja kytätä Eikkaa :) Joskus Danny hiipii toooodella hitaasti, kuin kissa konsanaan. Videolla näkyy hieman tätä hiipimistä :) Jäällä pojat tykkäävät myös etsiä jäniksen papanoita, ne ovat suurta herkkua. Pilkkijöiden tekemät reijät käydään myös tarkasti haistelemassa, jos vaikka kävisi niin hyvä tuuri että pilkkijät olisivat heittäneet muutaman kalan hankeen ;) Viime talvenahan Danny putosi pilkkijöiden tekemään reikään, reijällä oli kokoa, mutta onneksi oli pakkasta ja reikä oli täynnä sohjoa, mutta kyllä Danny kastui aika pahasti ja kipitettiinkin sitten ripeästi rantaan ja kotiin. Nyt on onneksi ollut niin kovat pakkaset että reijät jäätyvät nopeasti!

Kuten kuvista näkyy Eikka on voinut hyvin ja on juossut ja kisaillut Dannyn kanssa jäällä <3