Dannyn diagnoosi

Kävimme viime viikolla Dannyn kanssa korvakontrollissa sekä saimme tietää atopiatestin tulokset. Korvakontrolliin emme saaneet aikaa omalle lääkärillemme, mutta hyvä lääkäri oli myös hän jolla kävimme, kyseli vointia ja tutki ihon tarkasti. Korvista otettiin näytteet, ne näyttivät nyt puhtailta. Toinen korva tosin punoitti vielä ulkopuolelta voimakkaasti, joten siihen suihkuttelen kerran päivässä kortisonisuihketta ja korva alkaakin näyttämään jo normaalilta. Seuraavan 1-2 kk aikana korvien puhdistus kerran viikossa (suihkeeseen on lisätty kortisonia), jatkossa harvemmin. Vaikka korvat ovat puhtaat, silti rapsuttelee niitä, se kuuluu atopian oireisiin. Niin siinä vain kävi, että Dannyllakin on nyt todettu autoimmuunisairaus eli atooppinen ihosairaus :/ Testeissä positiivinen oli ainoastaan varastopunkki, jonka arvo oli 350, viitearvo on >150 eli reilusti positiivinen tulos. Atopiatestin tuloksista keskustelin lääkärin kanssa puhelimitse. Puhelinkeskustelun aikana hän kertoi testituloksista ja siitä että D on nuori koira ja vaikka testit ovatkin tarkkoja ja luotettavia, eivät kaikki välttämättä näy vielä näin nuorella koiralla. Ymmärsin hänen puheestaan että muitakin arvoja olisi ollut positiivisina, mutta saatuani tulokset paperille, selvisi että ainoastaan varastopunkki oli positiivinen. Varastopunkkejahan on nappuloissa, joten ONNEKSI en Dannyn eliminaatiodieettia toteuttanut nappuloilla. Pentuna kokeiltiin kolmea eri nappulamerkkiä ja mitkään eivät käyneet, ei ihmekään jos Dannyn elimistö silloin jo reagoi varastopunkkeihin. Katsotaan heinä-elokuussa ulkopölyjen testit ja sitten päätetään siedätyshoidosta, mutta ainakin tuo varastopunkki siis otetaan siedätykseen mukaan. Kyllähän D edelleen rapsuttaa/kirputtaa etenkin aamuisin/iltaisin samoja alueita mitä ennen ruokaeliminaatioita, joten atopiaa on aivan selvästi. Ohjeena on koiran pesu noin kahden viikon välein, useamminkin voi pestä, sekä huolellinen siivous kerran viikossa. Lisäksi paikallishoitona kortisonisuihketta. Mitään hysteeristä siivoamista ei pidä tehdä, eikä olla tähänkään asti tehty Eikan pölyallergian/atopian vuoksi. Kerran viikossa mattojen imurointi, tamppaus, normaali imurointi sekä kostealla liinalla lattian pyyhkiminen sen jälkeen kun pöly on laskeutunut (min 15 min). Meillä vältetään myös avonaisia kirjahyllyjä/hyllyjä, pyritään pitämään mahdollisimman paljon tavaroita "piilossa" etteivät ole pölyjä keräämässä. Lisäksi käytössä on ollut nyt jo useamman vuoden ilmanpuhdistin, sisällä on pestävä hygeniasuodatin, joka on pidemmän käytön jälkeen paksun pölyn peitossa joten sinänsä hyvä että osa pölystä jää sinne. Haluaisin hankkia vielä myös ilmankostuttimen, kerrostaloilmahan on tunnetusti kuiva. Itsellänikin on pölyallergiaa ja koen että nämä laitteet auttavat myös minua.

Eikan vointi on ollut hyvä tammikuisen kroonisen haimatulehduksen diagnoosin jälkeen. Kipulääkkeeseen on jouduttu turvautumaan neljä kertaa, se on mielestäni vähän 3 kk ajalla. Alkuvaiheessa kokeilin antaa Eikalle kalkkunaa ja kanaa, eivät käyneet Eikalle ollenkaan, tuli niistä niin kipeäksi, että kahtena perättäisenä päivänä jouduin antamaan kipulääkkeen. Ennen ovat sopineet ja nehän ovat helposti sulavaa ruokaa, joten kovasti ihmettelin miksi eivät sopineet. Facessa yhdessä ryhmässä oli sitten keskustelua haimatulehduksesta ja siellä kävi ilmi, että usein juuri nämä lihat aiheuttavat haimapotilaille oireita. En enää muista miksi, mutta eipä taideta enää kokeilla. Tällä hetkellä Eikka syö lohta, seitiä, heppaa ja vähärasvaista possua. Paino on pudonnut 0,5 kg, syö kolme kertaa päivässä ja aina tuntuu nälkä olevan. Kaksi kertaa on syönyt ruohoa tämän 3 kk aikana, ennen diagnoosia saattoi syödä ruohoa kahden viikon välein. Synttäripäivänään E teki kahdet ripulit, en siitä kuitenkaan huolestunut enkä yhdistänyt sitä haimaongelmiin, illalla myös Danny teki useat ripulit, joten molemmilla jotain pientä pöpöä ollut. Mutta voi itku muistelin että sain Eikan isän kasvattajalta sähköpostia jo vuonna 2011 ja muistelin, että hän kirjoitti että Eikan isä kuoli nuorena "johonkin vatsajuttuun". En muistanut tarkemmin mikä se oli, kunnes etsin sähköpostin jälleen käsiini ja kyllä siinä kylmänväreet pitkin selkää meni kun luin kuolinsyyn --- haimatulehdus. Koira oli ollut tätä ennen täysin terve, ei mitään oireita tai ehkä niitä oli ollut, ehkä ne olivat olleet salakavalia kuten Eikallakin. Hetken aikaa siinä tietoa sulattelin, mutta päätin kuitenkin että hyvä että asia on tiedossa, mutta en aio siitä murehtia. Eikka voi nyt hyvin, nauttii elämästä, elää tässä hetkessä ja niin aion minäkin tehdä. Toivotaan ettei lähdön aika ole vielä pitkään aikaan. Tiedossa toki on, että akuutti haimatulehdus voi iskeä milloin vain ja silloin koira saattaa kuolla nopeastikin käsiin, mutta niin kuin sanottu ei murehdita tulevasta. Toki välillä otan raskaasti nämä koirien terveysongelmat, mutta eihän tästä mitään tule jos koko ajan vain murehtii mitä tulevan pitää. Kuten sanottu, molemmat ovat onnellisia koiria ja pääsääntöisesti arki sujuu ongelmitta <3

Ja ihan jotain muuta. Ensi viikolla on tokon kotikisat, Dannyn kanssa menemme AVO kokeeseen toista kertaa. Tänään mennään paikallaolotreeneihin, samalla otetaan pari liikettä liikkeenomaisesti. Yleensä välttelen nämä viime hetken ns. paniikkitreenit, koska ne menee aina kaikkea muuta kuin hyvin ja sitten jää aina epävarma tunne koetta edeltäviin päiviin, mikä on sinänsä turhaa, koska yleensä kokeet menevät kuitenkin ihan hyvin. Kovin vähän ollaan treenattu maaliskuun kokeen jälkeen, ihan pientä viilausta. Samoja ongelmia saattaa esiintyä kuin edellisessä kokeessa eli noudon palautuksessa perusasento saattaa jäädä taakse (on tehnyt kivasti hyviäkin palautuksia), luoksetulon stopperi saattaa valua ja kyllähän se estehypyn jälkeinen istuminen on edelleen hidas, mutta tämä liike jää AVOn jälkeen pois, joten näillä mennään nämä avon kokeet. Ihan rento ja luottavainen fiilis jälleen. Kyllä D osaa :) Jotenkin kyllästyttää koko AVO, olenhan sitä nyt kahden koiran kanssa treenannut ja ovathan nämä alempien luokkien liikkeet kovin samanlaisia. Odotan innolla että päästään ihan kybällä keskittymään ylempien luokkien liikkeisiin, toivottavasti loppukesään mennessä on TK2 taskussa ja voidaan jättää Dannyn kohdalla AVOlle hyvästit :) Toukokuussa aloitetaan agilitykurssi joko yhdellä tai sitten molemmilla koirilla, innolla jo odotetaan! Ja hei olen päättänyt että puudelit pääsevät kokeilemaan jäljestämistä. Pitkän aikaa olen tästä ollut kiinnostunut ja ollut nimenomaan sitä mieltä, että jäljestys sopisi puudeleille todella hyvin, molemmilla on törkeän hyvä hajuaisti. Joten ei muuta kuin peltojälkeä tekemään, täytyy vain miettiä sopiva makupala millä aloitellaan ;)

Eilen vietettiin KOIRANPÄIVÄÄ. Lähdettiin sen kunniaksi pitkälle metsälenkille, koirien turkit (tai no lähinnä Dannyn) olivat täynnä oksia ja havuja, mutta eipä haittane. Koirat näyttivät nauttivan vapaudesta, hajuista ja hienosta illasta. Väsyneitä poikia molemmat olivat  kotiin tultuamme. Kamerakin oli vaihteeksi mukana:

Eikka 6 v.

Pääsiäisenä Eikka täytti  6 vuotta! Miten suklaasilmä voi olla jo 6v., aika menee nopeasti, liiankin nopeasti! Eikka pääsi viettämään synttäreitä minun kanssani, eli sama setti kuin Dannylla; lenkki kahdestaan, paljon makupaloja mukana, sai hyppiä metsässä kaikille kannoille ja kiville mitä löytyi ja aina tuli pieni palkka ♥ Kotona lenkin päätteeksi pieni hieronta ja herkkuateria. Danny oli yökylässä ja hoidossa siskollani iltapäivään saakka, joten nautittiin omasta ajasta ihan kunnolla.

Ajattelin tarinoida synttäreiden kunniaksi Eikan tavoista, mieltymyksistä. Joskus jatkossa teen saman Dannysta, mutta aloitetaan Eikalla:

E rakastaa luonnossa liikkumista, tarkkaillen lintuja ja ympäristöä. Tykkää rauhassa tutkia ja haistella. Monet kerrat on löytänyt jonkun kivan raadon, ihmiskakkaa (!!) ja se metsästysvietti on ihan mahdoton. Monta kertaa on juossut pitkin ryteikköä, peltoja ja jahdannut jäniksiä, fasaaneja, oravia jne. Aina pitää miettiä missä Eikkaa voi vapaana pitää, sillä vietti on niin voimakas, että jos saa vainun, ei kuule eikä näe minua. Eikan hajuaisti on muutenkin aivan mieletön esim. jos jossain nuotiopaikalla on jäänyt tyhjä makkarapaketti lojumaan maahan, Eikka haistaa sen tooooodella pitkälle.

E tykkää silputa nenäliinoja, tämä pahe jäänyt pentuajoilta ja edelleenkin kaikki nenäliinat aina jostain bongaa ;)

Eikka on todella sosiaalinen ihmisiä kohtaan, ei koskaan valikoi ketä tervehtii, vaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, ei ole väliä onko lapsi, vanhus tai paikallinen laitapuolen kulkija, kaikki ovat Eikalle mahdollisia rapsuttajia/silittäjiä. E tykkää puskea ihmisten jalkoja vasten kissojen tapaan, eikä koskaan ensimmäisenä tilanteesta pois lähde kun häntä rapsutellaan. Kaikille riittää Eikalta rakkautta ♥

Eikka nauttii hellyydestä, siitä kun kainalossa saa olla lähellä. Jos vieras tai tuttu ihminen istuu sohvalle, Eikka on heti nojailemassa tätä henkilöä vasten ♥ Päiväunet viekussa ovat Eikalle myös tosi tärkeitä.

E inhoaa ulkona viemäreitä, ne pitää aina kiertää, aina. Talvellakin haistaa viemärit lumen alta.

Aina kun tulen kotiin (tai joku lähipiiristä eli siskoni tai vanhempani tulevat kylään) Eikka hyppii vasten ja vaatii saada käsineen tai lapasen. Sitten lähtee lapasen kanssa teatraalisesti olohuoneeseen, tulee takaisin eteiseen ja taas juoksee käsine suussa. Usein treenien päätteeksi palkkaan Eikan vanhalla lapasella, sitä on kiva ravistella ja juosta ympyrää se suussa :)

Eikalla on aina ollut erittäin hyvä ruokahalu, saatttaa myös varastaa jos saa siihen tilaisuuden. Voileivän voi kyllä jättää sellaiseen paikkaan josta Eikka sen saa, mutta aina pitää muistaa sanoa ettei saa ottaa. Jos vain lähden hetkeksi pois enkä sano mitään, voileipä on sillä välin kadonnut.

Eikka osaa paljon erilaisia temppuja esim. orava, erottaa vasemman/oikean käden, jalkojen välitse pujottelun jne.

Eikka ei ole koskaan pitänyt toisten koirien kanssa leikkimisestä, tykkää haistella ja vähän juosta kilpaa, mutta painileikit ja varsinaiset leikit oppi vasta Dannyn tulessa taloon ja edelleenkin Danny on ainut kenen kanssa kisailee ♥

Muutama videoklippi synttäriaamulta metsässä:

                                         Tunnarikapulan etsiminen

 

 

                                           Metsän poika tahdon olla...

 

Synttäripose ♥

Kermavaahtoa synttäripojalle

Pääsiäisenä nautittiin auringosta

Pusu ♥

 

Luontoretki

Huhtikuinen kevätpäivä, aurinko paistaa ja linnut laulavat… Näissä tunnelmissa pakkasimme eväät reppuun, myös koirille ja suuntasimme metsäpolkua pitkin järven rannalle Lintutornille. Ennen kuin saimme nuotioon tulen, piti tehdä vähän metsätöitä.. Onneksi oli kirves mukana! Sitten vain tulet nuotioon ja makkaroita paistamaan. Eikalla riittikin tehtävää eväiden vahtimisessa, Dannyn keskittyessä vahtimaan ohikulkijoita. Koirat söivät vauhdilla omat eväänsä, taisi mennä pikkasen makkaraakin parempiin suihin.. Danny kyllä söi sinappia muutaman kerran salaa.. Annoimme auringon paistaa kasvoillemme, kuunnella kuikan laulantaa ja aaltojen käydessä rantaan. Nautimme vielä pullakahvit kaikessa rauhassa. Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme matkaa mm. keräten pajunkissoja, sinivuokkoja ja löysimme kauniin leskenlehtipaikankin. Kotiin saavuimme muutaman tunnin jälkeen, Danny kaatui vesikupin ääreen! Ja siitä ei mennyt kuin hetki kun villakoirapojat nukahtivat olohuoneen lattialle. Luontoretki oli onnistunut, saimme kasvoihimme päivetystä ja koirille muutaman pisaman kuononpäähän.

Retkitunnelmia kirjoitti Henna, koirien kummitäti :)

Eikka valmiina makkaranpaistoon

Eikka kuuntelee kuikan laulua

Danny kipinämikkona

Hetki aikaa sulatella mahaa

Kukin tyylillään!

Sinivuokot

Viikonlopun tunnelmia

Jesss Dannyn treenitauko AVOn liikkeistä on pitänyt tosi hyvin viimeiset kaksi viikkoa. Hyvä me tai hyvä minä, Dannyhan treenaisi vaikka joka päivä, mutta joskus tauko tekee hyvää :) Tosin vähän ollaan lipsuttu eli ollaan tehty iltaisin kaukoja ja vihdoinkin maahanmenoon on tullut vauhtia. Välillä tosin vauhdikkuus tuo hieman levottomuutta liikkeeseen, mutta hyvä siitä tulee. Eilen otettiin aamulenkin yhteydessä kaukot takapalkalla, maahanmenot hyvät, toisessa istumisessa tulee hieman eteenpäin. Tältä se näytti (kiitos Hennalle videosta ja kuvista!):

Otettiin myös seuraamista ja luoksetulo (sata lasissa jälleen, vaikea siitä on heti pysähtyä). Kotipihassa VOIn hyppynouto, se on niin hieno. Tehtiin nouto myös metallikapulalla, ote kapulasta oli hieman huono, mutta hyvä siitä tulee. Noutojen suhteen voittajassa ei ainakaan tule ongelmia :D Seuraava koe 1.5. joten pitää alkaa taas hienosäätämään niitä asioita jotka viime kokeessa tulivat esille, tosin estehypyn istumiseen en taida puuttua. Hidashan se on, katsotaan saadaanko siihen nopeutta. Jos ei onnistu niin ei haittaa. Tämä liike jää AVOn jälkeen pois ja eihän tuosta hitaudesta lähde kuin 1 piste joten hieman laiskottaa tämän liikkeen treenaaminen o_O

Eikan kanssa ollaan muisteltu miltä ne AVOn liikkeet tuntuvat ja höh varastaa taas noudossa. Muut liikkeet ovat kunnossa joten eiköhän me tässä avoon vielä Eikankin kanssa mennä. Nooh tosin seuraamisessa riittää aina parannettavaa ja suurin arvoitus on aina Eikan viretila kokeessa.

Muuten ollaan nautittu tästä upeasta keväästä, aurinko on paistanut todella paljon. Ihanaa lenkkeillä kun illallakin on vielä niin valoisaa.

Poikien kaveri - kesäasukas Paavo tuli viikonlopuksi maisemiin

Eikan seuruutreeni, nasu toimii hyvänä häiriönä

Nasu tarjoaa jälleen kerran hyvät häiriöt

 

Eikan kanssa juostaan kilpaa palkalle, Danny on muuten vaan juonessa mukana

Kuka ehtii ensin

 

Dannyn seuruuta, on ainakin tiivis

Jee palkka odottaa

Anna jo se palkka!! Pallo, pallo, pallo!!!

Eikka pääsi äitini syliin katsomaan joutsenia lintutornilla :)

Kaksi joutsenta nähtiin

Kyläilemässä siskollani, puudelit vahtivat näkyykö kadulla mitään kivaa..

Danny - aikuinen koira!

Danny täytti viime viikolla 2 vuotta! Miten pikku veijari voi olla jo 2-vuotias, eikös koira ole aikuinen tuon ikäisenä? Danny, nasu, veijari, riiviö ei ole näiden kahden vuoden aikana oikeastaan muuttunut, ehkä hieman rauhoittunut...kotona. Treeneissä ja lenkeillä mennään edelleen täysillä ja samanlainen veijari on edelleenkin. Paljon ollaan yhdessä koettu kahden vuoden aikana, innolla odotetaan mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan ♥ Nasuliini ei saanut lahjaksi mitään herkkuja eikä leluja (tylsä minä en hankkinut mitään..). Sen sijaan vietettiin laatuaikaa yhdessä, menimme kahdestaan iltalenkille, samassa yhteydessä poikettiin tokotreeneissä. Suunnitelmissa oli ottaa ainoastaan kehäänmenotreeniä ja paikkamakuuta. Mutta Danny oli taas niin innoissaan, joten otettiin vähän seuruuta ja kaukoja kun oli hyvää häiriötä tarjolla. Lenkin jälkeen hieroin Dannya kevyesti. Uskon että Danny arvosti näitä lahjoja yhtä paljon kuin mahdollisia leluja tai herkkuruokaa ♥

Viime viikolla Dannylla oli myös aika lääkärille maksa-arvojen kontrolliin, samalla tehtiin sappihappotesti ja ultrattiin vatsa. Maksatesteissä yksi arvo oli hieman koholla.  Ultraäänitutkimuksessa maksan rakenteessa tai sappirakossa ei havaittu poikkeavaa. Ennen sappihappotestiä D sai ruokaa, suurella ruokahalulla söi ja jätin sitten Dannyn vastaanotolle, sillä seuraava verikoe otettaisiin vasta kahden tunnin päästä ruokailusta. Annoin Dannylle lelun mukaan ja hieman vastahakoisesti lähti hoitajan mukaan häkkiin lepäilemään. Itse lähdin asioille ts. shoppailemaan :) Löysinkin kivat lenkkarit, kyllä nyt kelpaa koiria ulkoiluttaa. Koirille ostin myös herkkuja barffinetistä, kuivattuja hepankuutioita sekä lohikuutioita. Yhden kivan narulelunkin löysin, testattu on ja molemmat tykkäävät siitä kovasti, siinä on kivoja fleecehapsuja päissä ja palmikossa karvaa mukana joten vähän parempi ja mielenkiintoisempi kuin tavallinen narulelu. Palattuani klinikalle Dannysta oli jo otettu uudet verikokeet sappitestin jälkeen. Niissä ei näkynyt mitään normaalia poikkeavaa, joten maksan osalta kontrolleja eikä jatkotutukimuksia ei nyt tarvita. Pyysin myös tarkistamaan korvien tilanteen, viime kerralla oikea korva oli hieman ärtynyt, nyt se näytti normaalilta myös testin mukaan, mutta vasen korva punoitti ja oli erittävä, korvanäytteessä todettiin kokkibakteereita, joten 2-3 viikon canofite kuuri sekä korvien puhdistus joka toinen päivä. Kontrolliaika 2-3 viikon päähän, oikeaa korvaa pitää vielä hoitaa edellisen ohjeen mukaan eli 2-3 viikossa putsaus. Ei sekään korva vielä normaali ole, vaikka testien mukaan korvanäyte niin väittääkin, kyllä sieltä edelleen likaa tulee :/ Kysyin hoitajilta miten D oli käyttäytynyt häkkiyksiössään, oli kuulemma ollut todella rauhallinen, seuraillut ohikulkevia lääkäreitä sekä hoitajia. Ei ollut haukkunut, mutta välillä Dannyn häkistä oli kuulunut jänniä ääniä, en tiedä mitä ne olivat mutta jänniä olivat kuulemma olleet :) Riemulla ei ollut rajoja jälleennäkemisen jälkeen "ihanaa mami että et hylännyt minua tänne", hyppi minua vasten, vastaanottotilan sohvalle, antoi pusuja ja hyppi ja pomppi niin onnellisena kuin vaan voi ♥

Dannyn sisätilojen allergeenitestit laitettiin lisätutkintaan, odotellaan siis niiden tuloksia.

Kaunis 2 vuotis poseeraus <3

"Isoveikan" kanssakin täytyi posettaa

Trimmasin Eikalle keväisen trimmin, turkki lyhenee vielä kesää kohti mentäessä....