Synttäriä ja tokokoulutusta

Eikka rakas täytti eilen seitsemän vuotta! Miten voi vuodet vieriä näin nopeaa tahtia, en käsitä! Synttäriaamuna tehtiin rauhallinen metsälenkki, pojat juoksentelivat ja haistelivat. Minä otin valokuvia ja nautittiin upeasta aamusta. Aurinko nousi jo hieman ennen kuutta ja oli jotenkin tosi kesäinen fiilis, lämpötila tosin oli lähellä nollaa, mutta muuten aivan upea keväinen aamu. Jotenkin aamu sopi täydellisesti unelmoitsija, runopoika Eikalle ♥  Illalla Eikka sai ison lihapullan herkkutikun ja kermavaahdon kera. Minä paiston tattarilettuja (oli yhtä tuskaa, onneksi äiti auttoi) ja kyllä Eikka ja pikkuveikka saivat maistella niitä myös!  Eikalle olen tekemässä videoita, mutta se on vielä pahasti kesken, on tuota materiaalia kertynyt 7 vuoden aikana aikas paljon. Lisäilen sen tänne kunhan saan valmiiksi!
Pieni muisto menneisyydestä: muistan kuinka kävimme pentuja katsomassa äidin kanssa Espoossa. Edellisenä iltana/yönä olin katsomassa lempparibändini keikkaa Hesassa ja sitten seuraavana päivänä vähillä unilla kierreltiin Hesaa ja sitten suunnattiin pentuja katsomaan. Sain valita kahden urospennun väliltä. Nettikamerasta olin seurannut pentujen elämää pentulaatikossa ja jotenkin vihreä poika silloin erottui joukosta ja salaa toivoin saavani juuri sen pennun itselleni. Toinen urospentu oli hieman aktiivisempi, ei malttanut olla paikoillaan/minun sylissäni. Vihreä uros viihtyi hyvin sylissäni, valinta oli oikeastaan helppo siinä vaiheessa. Vihreästä uroksesta tulisi minun pentuni ♥ Tosin siinä vaiheessa ei vielä tullut sellaista tunnetta että tämä on nyt sitten the pentu. Muistan kuinka kasvattajalla ovikello soi niin vihreä pentu oli ensimmäisenä ovella, muutama muu pentu seurasi perässä. Muut eivät reagoineet. Minun ja äitini tehdessä lähtöä eteisessä vihreä poika tuli ainoana pentuna katsomaan meidän perään. Silloin tiesin että olin tehnyt oikean valinnan. ♥

"The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams"- Eleanoor Roosevelt

Dannyn kanssa oltiin tokokoulutuksessa viime viikolla, saatiin 2 x15 min tehokasta yksäriopetusta Sari Kärnän opissa. Tykkäsin että treenattiin ja mietittiin tehokkaasti liikkeitä eikä syvennytty yhteen liikkeeseen koko aikaa, näin ollen saatiin vinkkejä ruutuun, tunnariin, luoksariin ja kaukoihin. Ainut vaan että D näytti parasta osaamistaan tunnarissa ja kaukoissa, joten ne ne oikeat ongelmat eivät päässeet esiin :P No kyllä sieltä vähän saatiin niitä ongelmia esille.


Koulutuksesta jäi tosi hyvä fiilis. Saatiin hyviä neuvoja ja kouluttaja kehui Dannya hienoksi tokokoiraksi, sanoi että toivoi näkevänsä enemmän villakoiria tokossa kisaamassa. Itsenikin mielestä D on ihan super hieno tokoilija, mutta onhan se aina tosi mageeta kuulla ulkopuolisen suusta. Jotenkin koulutus palautti maan pinnalle, miten paljon treenattavaa ja hiottavaa meillä on vielä edessä voittajan liikkeissä, ruutu ja tunnari ovat tällä hetkellä vielä onnesta kiinni miten onnistuvat koetilanteessa. Toisaalta sain vahvistusta sille, että paljon asioita on tullut tehtyä oikein ja jälleen D teki parhaansa, omissa treeneissä saattaa välillä pelleillä mutta koulutuksissa ja kokeissa tekee aina parhaansa ♥ Vaikka tässä olisi paljon vielä treenattavaa ennen vappua, silti edelleen tosi relax fiilis. Kokemusta, kokemusta mennään hakemaan ja jos ei yllätyksiä tapahdu ja onni on puolella, on se ykköstuloskin ihan mahdollinen, mutta tuo ajatus pidetään ihan taka-alalla ja mennään rennosti kehään.Tosin mietityttää hieman liikkuroimattomuus, eikä olla tehty myöskään kokeenomaisia treenejä. Ollaan yleensäkin menty kokeisiin ns. luomuna erinnäisten asioiden vuoksi. Niin mennään nytkin. Itse olen onneksi seurannut useamman VOI-luokan paikan päällä joten tiedän mitä kehässä tapahtuu. D saattaa reagoida liikkurin käskyihin ja vilkaista muutaman kerran tuomaria, vaikka ei yleensä häiriötä otakaan kehässä. No jää nähtäväksi :o

Koulutuksen lopuksi otettiin vielä koemaisesti paikkamakuu eli alussa liikkurin pitkät höpötykset.  Nehän saattaa kokeissa kestää ja kestää :D Kehuin rauhallisesti Dannya, ihan niin kuin teen koetilanteessakin. En halua että D alkaa vilkuilemaan vierustovereita vaan on keskittynyt. Meni hyvin maahan ja pmakuukin sujui hienosti liikkurin mukaan, piilosta vilkuilin vieressä makaavaa sakemannia. D ei ole sakemannien ystävä, mutta koskaan se ei ole pmakuussa noussut vaikka vieressä makoilisi minkä rodun edustaja. Hienosti kesti tälläkin kertaa vieraat koirat vieressä, erityisesti sen sakemannin. Kokeissa eniten jännään pmakuuta, en sen vuoksi että D sieltä nousisi vaan sen vuoksi ettei koskaan tiedä minkälainen kaveri osuu vierelle. Entä jos joku tuleekin päälle, tämän vuoksi olisi ihanteellista että kentän laidalla olisi aina joku joka katsoo sen oman koiran perään ns. henkivartija. Voittajassa piilossa joudutaan odottamaan ennätyspitkä aika eli 4 minsaa. Nice.

Lopuksi saatiin vielä vinkkejä mitkä aina unohtuvat syystä tai toisesta eli treenit kannattaa aina suunnitella etukäteen (treenivihko!)  ja usein 5 minsan treeni riittää. Silloin kun treenataan, keskitytään koiraan eikä ajatella mitään muuta. Kokeissa ja treeneissä pitää olla h a u s k a a, jos kokeessa tapahtuu mokia, se pitää unohtaa ja keskittyä seuraavaan liikkeeseen eikä missään tapauksessa saa näyttää koiralle harmitusta jos jokin liike menee perseelleen. Jos tuntuu että jokin liike tökkii tosi pahasti siitäkin huolimatta että sitä on treenattu tosi paljon, kannattaa jättää liike tauolle. Pitäisiköhän jättää ruutu nyt tauolle ja katsoa ihan pokkana mitä jäbä tekee kokeessa 1.5 viikon päästä :D Anyway antoisa koulutus ja seurasin kuunteluoppilaana myös muiden treenejä. Samoja ruudun, luoksetulon, tunnarin ja kaukojen ongelmia näytti muillakin olevan, joten ei olla ainoat :D

Eikan synttäripäivän kuvia ♥

the cake

Loman jälkeen

Pääsiäinen ja sen perään kolme lomapäivää on nyt vietetty. Ihania ilmoja oli jälleen, yhtenä aamuna oli sateista mutta muuten aurinkoista. Myrskytuulikaan ei menoa haitannut, silloinkin paisteli aurinko. Ihan huippua. Kahtena ensimmäisenä aamuna heräsin puoli kahdeksalta siihen kun Eikka istui sängyn vieressä, ääntäkään ei päästänyt. En käsitä miten voin herätä koiran tuijotukseen :D Eikalla oli vähän kevättä rinnassa, muina aamuina nukuttiinkin sitten pidempään. Kovasti ulkoiltiin, treenattiin ja otettiin päikkäreitä. Nyt on akut ladattu ja seuraava loma odottaa vasta heinäkuussa.

Päivät ennen Pääsiäistä olivat henkisesti raskaita. Eikka alkoi vaihteeksi oireilemaan, tehden löysää kakkaa, seuraavana aamuna vatsa piti järkkyä meteliä ja vatsa oli selvästi kipeä. Rauhoittui onneksi Litalgn kipulääkkeellä. Sai pari päivää todella kevyttä ruokaa pieninä annoksina, silti vatsa löysällä. Ei kuitenkaan ripulilla. Sitten kahtena aamuna Eikan vatsa metelöi jälleen, söi ruohoa. Vatsa oli selvästi kipeä, sai kipulääkkettä noina kahtena aamuna. Sitten yhtenä aamuna D oksensi kaksi kertaa ja ripuloi kaksi kertaa ja söi ruohoa. Hain lääkäriltä canicuria molemmille. Dannyn vatsa onneksi rauhoittui kolmessa päivässä juuri ennen Pääsiäistä. Huh. Itselläni aivan paska fiilis tietenkin. Dannysta en ollut huolissani, se kyllä paranee hyvin, mutta voi voi Eikkaa. En tiennyt aiheuttiko Eikan oireilut vatsapöpö vai haima. Naapuritalossa ollut yhdellä koiralla rajumpi vatsapöpö, siltä pojat varmasti jonkin pöpön saaneet, mutta Eikan tilanne huolestutti. Eikan vatsa onneksi normalisoitui ennen pyhiä, mutta silti varasin ajan sisätautilääkärille Kiirastorstaille ennen pyhiä. Eikalle avattiin samalla käynnillä uusi siedätysainepullo sekä tehtiin vatsaontelututkimus eli vatsa ultrattiin. Vatsassa kaikki näytti hyvältä, ei siis mitään huolestuttavaa. Haima näytti normaalilta sillä hetkellä. Lääkäri ei osannut sanoa Eikan oireilusta, johtuiko pöpöstä vai haimasta. Koko alkuvuosi ollut on/off Eikan haiman vuoksi. E söi neljä viikkoa hyvin tuloksin RC gastro intestinal low fat tölkkiruokaa kypsennetyn seitin ja raejuuston kera. Välillä lisäilin pari ruokalusikallista vähärasvaista jauhelihaa raakana (esim. heppaa). Pari oksentelua tuli, ulosteet ok, ei kipuilua. Neljän viikon jälkeen alkoi tekemään kerran viikossa vähän löysää kakkaa ja vatsassa oli vähän kipuilua. Ei kuitenkaan vesiripulia eikä verta, vaan todella löysää. Ihmettelin kovasti sillä haima-arvo oli laskenut normaaliksi ja tuo kyseinen tölkkiruoka oli sopinut tosi hyvin. Jätin satunnaiset jauhelihat pois, edelleen kerran viikossa löysällä ripulilla. Sitten tulikin kolmen päivän sisään kahdet ripulit, silloin päätin jättää RC tölkkiruoan pois. En uskaltanut tässä vaiheessa pelkkään jauhelihaankaan vaihtaa enkä pelkkää seitiäkään syöttää. Päätin kokeilla ZiwiPeakin tölkkiruokaa, vaikka siinä rasva% onkin 6-7. Tämän lisäksi sai raejuustoa sekä kypsennettyä seitiä. Tällä mentiin 2 viikkoa ilman oireiluja, sitten aloin pikku hiljaa lisäilemään raakaa lihaa, toki hyvin vähärasvaista. Mentiin tällä ruokavaliolla onnellisesti ilman mitään oireiluja seuraavat neljä viikkoa kunnes tapahtui viime viikolla alkanut vatsan oireilu. Viime viikon oireilun vuoksi siirryttiin jälleen RC:n ruokaan ja toistaiseksi ollaan menty 10 pv hyvin. En tiedä miksi tölkkiruoka käy välillä ja välillä ei. Nyt en ole antanut lihaa raakana enkä kypsänä. Odotellaan vielä haimaverikokeen tuloksia ja mietitään jatkoa. Eikka oli niin ihana kun oltiin lääkärissä Tampereella, jäätiin bussista pois pääkadulla jossa paljon ihmisiä. Tämä tarkoitti Eikalle paratiisia, niin paljon ihania ihmisiä joille heiluttaa häntää. Monet ihmiset hymyilivätkin Eikalle ja eräällä sivukujalla olevassa kahvilassa ikkunan vieressä istuneet ihmiset kääntyivät katsomaan kun Eikka kipitti katua pitkin. Eikka on kyllä aika hurmuri :) EDIT// lääkäri soitti Eikan haima-arvon tuloksista, arvo oli erinomainen. Täysin normaali. Lääkärin mukaan viime viikon vatsavaivat eivät olleet haiman aiheuttamia. Ehkä jokin pöpö? Tai sitten vatsassa on jotakin muuta häikkää, mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä. Jos oireet palaavat jälleen, pitää alkaa selvittämään mikä muu siellä vatsassa voisi olla ongelmana :o

Sanomattakin selvää, että meidän hyvä treeniputki Dannyn kanssa katkesi viime viikon vatsapöpön vuoksi ja oman paskan fiiliksen. D oli iloinen ja reipas vatsaoireista huolimatta ja olisi halunnut treenata iltaisin. Toi palloa syliin ja napitti silmiin että mitäs nyt tehtäisiin. Nyt kun koirilla ollut molemmilla jälleen hyvä olo, ollaan jatkettu treenialua. Vappukoe lähestyy uhkaavaa vauhtia. Kääks. Toisaalta aika relax fiiliksillä mennään, vaikka liikkeet eivät kaikki olekaan varmoja, niin varmoja kuin haluaisin. Ruutu on tuottanut eniten ongelmia viime viikkoina, D ei nyt hahmota sitä oikeaa paikkaa ruudussa, vaan tarjoaa joko vasenta tai oikeaa törppöä oikeaksi paikaksi. Ollaan helpotettu treeniä että tulisi niitä onnistumisia. Jännä juttu, viime syksynä ja satunnaisesti talvella otetuissa treeneissä D on juossut loistavaan paikkaan eli keskelle ruutua. Mutta tietenkin näin lähellä koetta pakka hajoaa :D Tunnari on aivan kujalla myös, ei malta haistella rauhallisesti vaan haistelee suu auki ja saattaa ottaa kerran tai pari kertaa väärän kaupulan suuhun ja sitten vasta sen oikean. Joka kerta kyllä tuo sen oikean, mutta nollillehan liike menee jos kaikkia vääriä nostelee. Tämäkin liike ottanut takapakkia viime syksystä ihan kybällä. Ei auta muuta kuin tehdä helppoja treeniä että saadaan onnistumisia, muutamia kikkoja ollaan kokeiltu ja hyvin on toiminut, mutta heti kun otetaan liike koemaisesti, samat virheet näkyvät. Hoijaa. Eli kovin suurin odotuksin ei Vapun kokeeseen mennä. Mutta mennään nyt kuitenkin, koska lahjakortilla päästään ilmaiseksi oman seuran kokeeseen ja toiseen toukokuussa järjestettävään oman seuran kokeeseen ei sitten olekaan varmaa koepaikkaa tarjolla, sillä seuran omat jäsenet eivät saa ekaa kertaa ever ilmoittautua ennen muita. Nice. Saa nähdä jaksanko herätä ilmoittautumispäivänä tai siis yöllä klo 00:00 laittamaan ilmoittautumista. Joten tässäkin mielessä on hyvä lähteä hakemaan kokemusta Vappukokeesta. Pääasia kokeessa olisi se, että olisin itse rentona ja keskittynyt (esim. miten voi olla seuraamisessa vaikeaa kääntyä oikealle/vasemmalle niin ettei jäisi sekunneiksi miettimään kumpi olikaan oikea ja kumpi vasen!). Dannylle asetetaan tavoitteeksi että sillä olisi kivaa kokeessa, mutta kuitenkin niin että olisi keskittynyt. Tunnetilojen muutokset tulevat olemaan isoin haaste Dannylle, esim. ruutu vs. tunnari vs. kaukot. Aiemmissa kokeissa D on ollut hyvin keskittynyt liikkeissä joissa sitä tarvitaan, mutta nyt voittajassa on näitä vauhdikkaita liikkeitä aikas monta joten saa nähdä miten malttaa keskittyä kaukoihin ja tunnariin. Ainahan se menee niin että kokeen lähestyessä liike jos toinen alkaa hajoilemaan, siltikin ihan super siistiä mennä kokeilemaan miltä se kisaaminen siellä voittajassa tuntuu J On meillä onneksi luvassa ensi viikolla tokokoulutus, jossa saadaan yksäriopetusta 30 minsaa.

Heh hee tässä mä näytän teille mikä on mun mielestä tosi siisti paikka ruudussa!

Oravabongari

Moro mä oon Danny ja harrastan bodausta!

En mä mikään pullukka ole, mulla on vaan komeet lihakset!

<3

Fasaanibongarit

Väsyneet lomalaiset