Vuosi 2016

Vuosi 2016. Hieno vuosi takana jälleen villapöksyjen kanssa. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu,  mutta kiitollisia ja onnellisia ollaan niistä jotka saavutettiin. Kiitollinen ja onnellinen olen myös ennen kaikkea siitä että minulla on kaksi upean luonteista koiraa joiden kanssa voi mennä minne vaan, milloin vaan ovat valmiita lähtemään, tekemään, treenaamaan, nukkumaan päikkärit vieressä jne ♥

Tein koosteen meidän vuodesta ♥

Helmikuussa tuli tieto, että Danny on vuoden 2015 voitokkain tokovillakoira sijalla kaksi. Hieno, hieno Danny ♥ Hienoja hetkiä yhdessä koettiin, opittiin ja mokattiin. Hienon pokaalin muistoksi saimme kasvattajan kautta :)

Helmikuussa kävimme tokokokeessa Tampereella. Ohjattu nouto nollattiin eikä 1-tulosta saavutettu. Silti jäi super hyvä fiilis ja Danny teki hienoa työtä ♥ Tuomari arvosti pienen villakoiran iloista asennetta, niin minäkin :)

 

 

Helmikuussa nautittiin myös talvisista hetkistä järven jäällä.

Maaliskuussa Danny kävi kasvattajalla trimmauksessa ja miten komea poika sieltä turkin alta kuoriutuikaan ♥

Pääsiäisenäkin oli vielä lunta ja nautittiin aurinkoisista lenkeistä.

 

 

Maaliskuussa veijari täytti neljä vuotta! Neljä vuotta takana vauhtia, iloa ja sykettä ♥

Huhtikuussa järvi oli vielä hieman jäässä ja hurmureiden hurmuri Eikka täytti kahdeksan vuotta! 8 vuotta takana aina niin onnellisen ja sosiaalisen herkkusuun kanssa ♥

Huhtikuussa Dannyn kanssa saavutettiin kolmas 1-tulos voittajaluokasta ja sen myötä TK3 koulari. Miten paljon yhdessä opittiinkaan ja saatiin hurja määrä kokemusta ja muistoja ♥

Toukokuussa treenattiin tokoa ja rally-tokoa ja odotettiin kesää!

Toukokuussa Danny suoritti MH-luonnekuvauksen hyväksytysti. Testi jota ei oltu edes suunniteltu tälle vuodelle, jotain sentään tehtiin ex tempore :D

Kesäkuussa Eikalta poistettiin kolme pattia. Onneksi kaikki olivat hyvälaatuisia, harmittomia patteja.

 

Heinäkuussa olin turistina agirodussa Ylöjävellä.

Kesällä molemmat koirat taistelivat sinnikästä vatsapöpöä vastaan. Silti ei hymy hyytynyt missään vaiheessa ♥

Loppukesästä nautittiin lomasta ja hienoista ilmoista.

Syyskuussa oltiin Tampereella villakoirien rally-tokokisoissa. Kisat olivat samalla meidän ekat rallykisat. Paljon oltiin treenatu kylttejä, ohjaaja olisi voinut vielä lukea sääntökirjaa paremmin :D Mieleen jäi kuitenkin Eikan huikea asenne kehässä ja Dannyn varmuus ja hieno vire. Samalla reissulla toteutui yksi vuoden tavoitteista eli hotellireissu koirien kanssa :)

Syksyllä nautittiin kauniista luonnosta.

Marraskuussa tuli hetkellisesti talvi.

Marraskuussa käytiin Dannyn kanssa tokokoulutuksessa Tampereella.


Vuoteen mahtui harmittavasti myös sairastelua ja elokuussa tuntui että mitähän tässä vielä loppu vuodesta on edessä. Mutta hei me selvittiin loppu vuosi terveenä, ilman yhtäkään eläinlääkärireissua. Sormet ja varpaat ristissä että ensi vuonna ollaan terveempiä. Vuoteen mahtui hienoja ja ikäviäkin hetkiä, mutta tähän vikaan kuvaan kiteytyy koiranomistajan onnellisuus. Ne hetket jolloin luonto on parhaimmillaan, ketään ei näy missään, ei kiire minnekään. Koirilla kaikki hyvin. Onni on, että koirien kanssa voidaan nauttia päivittäin hienoista maisemista ja rauhallisuudesta. Onni on pienet, kivat hetket arjessa. Onni on hyvä tuki- ja hoitoverkosto. Onni on maailman parhaat puudelit ♥ ♥

ps. oho tulipas monta sydäntä tähän postaukseen. Haittaaks se :D
pps. vuoden kulujen/menojen kirjaaminen jäi tänäkin vuonna kesken. Jaksoin peräti helmikuun loppuun, josko ensi vuonna uudestaan :D

Kiitos kaikille jotka ovat blogiamme seuranneet tänä(kin) vuonna :) Villapöksyjen kanssa toivotetaan kaikille mitä upeinta vuotta 2017! Toivomme kaikille ihania elämyksiä, tuloksia harrastusten parissa, helppoa arkea ja terveyttä sekä koirille että omistajille ♥

Joulun jälkeen

Toivottavasti kaikilla oli kiva joulu! Meillä vietettiin leppoisaa joulua. Sääennusteet lupasivat joka päivälle sadetta, mutta onneksi satoi ainoastaan aattona aamuna ja iltapäivällä. Tapaninpäivänä satoi vähän aikaa iltapäivällä, eilen illalla oli taas tosi kiva ilma ja tehtiin 5 km lenkki. Kyllä koiria olisi nukuttanut tämä aamuna (itsestäni puhumattakaan....), mutta ei auttanut kuin mars ulos heti kuuden jälkeen :o Ensi viikolla villapöksyt pääsevät siskolleni lomailemaan. Itsellänikin luvassa 4 päivän vapaat kiitos loppiaisen, yhden lomapäivän ja viikonlopun. Nämä joulun välipäivät menevät nyt siis töiden merkeissä. Jaa että mitä koirat saivat joululahjaksi? Ei mitään ihmeellistä muuta kuin itse leipomiani keksejä. Saivat repiä ne lahjapapereista, se kun on toooosi tärkeää. Yhtenä vuonna annoin koirille herkut ilman papereita ja sehän oli suuri pettymys :D Eikka innostui lahjapapereista enemmänkin. Sitä mukaa kuin kaksijalkaiset availivat pakettejaan, Eikka silppusi papereita pitkiksi suikaleiksi :D Mitään leluja eivät saaneet, niitähän ovat nurkat täynnä :D Danny ei jouluherkuista niinkään välittänyt, Eikka oli aina pöydän alla istumassa ja leputtamassa kuonoa jalkaani vasten kun söimme <3 Eikkahan rrrrrakastaa ruokaa ja herkkuja!

Pari isompaa juttua tuli hankittua ennen joulua eli vihdoin ja viimein ostin trimmauspöydän! On se vaan hurjan kätevä. Hienosti molemmat siihen tottuivat heti. Toinen hankita oli kevythäkki. Se tosiaankin ON todella kevyt. Kyllä näköjään kevythäkeissä on eroa. Varaston uumenista löytyy iso kevythäkki, joka ei ole todellakaan ole mikään kevyt. Koskaan en ole sitä raahannut olohuonetta pidemmälle. Taidan myydä sen jossain vaiheessa pois. Tämän uuden kevythäkin voi helposti ottaa mukaan kokeisiin ja koulutuksiin jossa sitä odotteluaikaa kertyy. Molempien mielestä on tosi kiva temppu juosta häkkiin ja käydä siellä makaamaan. Siitä kun saavat aina palkkaa :D Kevythäkin oltua olkkarissa muutaman viikon Danny innostui ihan nukkumaan siellä. Aina välillä kömpii sinne nukkumaan, hyvä niin! Jouluksi laitoin kevyhäkin pois ja eilen illalla taas takaisin olkkariin ja sieltähän se Danny heti löytyi nukkumasta <3

Vuosi lähenee loppuaan ja pitäisi taas kirjailla ensi vuoden tavoitteita. Puolet viime vuoden tavoitteista jäi toteutumatta :D Mutta sentään jotain...Jäädään vielä miettimään ensi vuoden tavoitteita :)

Joulukortti näytti tältä tänä vuonna...

Danny ja uusi kevythäkki

Ennen joulua oli jopa pakkasta ja lunta...

Treenailua ja leipomista

Tuttuun tapaan päivitys alkaa mainitsemalla sää :D Kuutena päivänä on nyt sadellut vettä, harmaata, harmaata. Viikonloppuna aurinko näyttäytyi lenkillä about 10 minsaa. Onni sentään se, ettei joka lenkillä ole satanut, mutta se fiilis kun lähdet arkiaamuisin pimeässä talsimaan lenkille sateen ropistessa. Eikkaa ei sade haittaa, menee edellä haistellen ja fiilistellen. Danny juoksee vapaana fiilistellen 500 m, kunnes tajuaa että hitto vieköön taas sataa ja loppu lenkin kipittää vieressä tai metrin takana :D Lätäköt ei haittaa, niistä juostaan kyllä jos tilanne niin vaatii. Jos sateella ollaan metsässä Danny kyllä juoksee ja touhuaa, eikä sade yhtään haittaa, mutta nämä aamulenkit pimeässä sateessa ei ole yhtään junnun juttu.

Kova into olisi treenata tokoa, mutta harmittaa ettei arkisin ole mahdollista treenata ulkona, koska hämärä saapuu heti klo 16 jälkeen (milloin se valo alkaa lisääntymään? Tammikuussako? huoh). Sisällä ollaan tehty kaukoja ja targettia. Kerran viikossa sentään päästään parkkihalliin treenaan muiden kanssa, ollaan otettu parina kertana ruutua josta ollaan pidetty taukoa koko kesän ja syksyn! Oho! Ja kappas vaan Danny ei ole unohtanut ruutua, hienoja ruutuja tehnyt. Wuhuuuu. Välillä vaan vanha tapa hiipii esille eli alkaa ennakoimaan ruudussa stoppia. Tähän yritetään saada targetti avuksi. Viimeksi löysi ruutuun tosi vaikeasta kohdasta eli edessä oli osittain pylväs, toki ruutu näkyi tai siis osa siitä, mutta hienosti viiletti pylvään ohitse ruutuun. Ollaan myös kokeiltu ruutua ekaa kertaa EVL tyyliin niin että ollaan jätetty tyhjään lähetys väliin ja Danny on jäänyt seisomaan kylki edellä ruutuun. Matkaa ollut noin 10-20 metriä, Danny löytänyt hienosti joka kerta ruudun. Toki ollaan otettu  ensin perus ruutuja alle. Odotan innolla että päästään keväällä treenaamaan tätä ulos ja tekemään kuuntelutreeniä kahden ruudun kera. Onni on kaksi ruutunauhaa :) Uskon että tästä tulee ihan sika magee liike, kunhan saadaan se eteenlähetys kuntoon. Jännä juttu, että ne liikkeet joiden kanssa meillä ollut eniten vaikeuksia, ovatkin nykyään ihan super hienoja ja ennen kaikkea varmoja. Esimerkkinä tunnari, jäävät ja ruutu. Tästä saa hyvää motivaatiota ja uskoa, josko nämä EVL:n vaikeat liikkeet olisivat jokin kaunis päivä yhtä hienoja ja varmoja kuin ne liikkeet joiden kanssa ollut suuria vaikeuksia aiemmin. Katsellaan talveksi taas yksittäisiä koulutuksia ja joka viikkoinen treenipaikka valkkuryhmässä lämpimässä hallissa on edelleen haaveena. Katsellaan alkuvuotta jos löydettäisiin omiin aikatauluihin sopiva ryhmä.

Ja hei meillä leivottiin eilen herkullisia keksejä koirille. Löysin hyvältä vaikuttavan ohjeen täältä. Kokeilkaa ihmeessä. Meillä tykästyttiin näin ihan kybällä. Eikka oli nukkumassa viedessäni keksit jäähtymään parvekkeelle. Jätin partsin oven raolleen ja ei mennyt kuin pieni hetki niin uninen Eikka ei ollutkaan enää uninen vaan aukaisi partsin oven määrätietoisesti ja meni haistelemaan että hetkinen täällä on jotain super herkullista. Danny nosti päätään kesken unien että mitäs täällä tapahtuu, mitä Eikka löysi :D Koirat joutuivat poseeraamaan ja odottamaan lupaan ennen kuin saivat syödä keksit. Eikalla valui kuola suusta :DDDD

Talvi!

Hei meillä on talvi! Lunta on tosi vähän, mutta on kuitenkin. Jee! Viikonloppuna oli aivan ihanat ulkoiluilmat, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta aamuisin ja mittari näytti -7. Illaksi alkoikin sitten tuulemaan tosi kylmästi, joten laitoin koirille lenkille talviPOMPPAT ettei mene se hyytävä tuuli jäseniin. Enpä muista milloin olisin viimeksi pukenut koirat talvitakkeihin marraskuussa! Tuulesta huolimatta kyllä nämä kelit voittavat (räntä)sateet.

Dannyn kanssa aloitettiin eilen meidän seuran valkkutokoryhmän treenit. Treenit pidetään niinkin hohdokkaassa paikassa kuin parkkihalli, niin täällä maalla :D Paikka on kuitenkin aika jes, ainoastaan muutama auto parkissa. Ja lämmintä on, muttei kuitenkaan liian lämmin koirille. Hyvin mahduttiin tekemään kymmenen koiran voimin paikallaolot. Ei huono. Ekalla kerralla keskityttiin kehään menoon sekä paikallaoloihin kahden eri liikkurin kera. Kehäänmenot oli tosi hyvät, ”tuomarintarkastus” mukaan lukien. Paikallaoloissa Dannylla sama, vanha ongelma eli jää tuijottamaan tai vähintäänkin vilkaisemaan liikkuria. Katkeamattomaan kontaktiin pyritään, treeniä treeniä. Monen monta kertaa jouduin huomauttamaan liikkurin tuijottelusta. Mutta saatiin niitä onnistumisia mukaan myös. Liikkuri sanoi että Dannylla oli yhdessä kohdassa niin mainio katse kun se niin kovasti yritti pitää katseensa minussa hänen mennessään ohitse. Hänen olisi niin tehnyt mieli nauraa :D Joo tiedän sen katseen ja se on kyllä mainio, itselläkin meinaa välillä pokka pettää. Laitoin Dannylle avuksi pallon eteen, auttoi selvästi. Ei katsonut palloa eikä liikkuria, ainoastaan minua. Jännä miten Dannya kiinnostaa niin kovasti liikkuri paikallaoloissa, muutenhan se ei huomaa treeneissä eikä kokeessa liikkuria eikä tuomaria. Otettiin myös EVL tyyliin paikallaistuminen, siitä maahanmeno ja luoksekutsuminen. Mukana myös kokemattomia koiria eikä meistä kokeneistakaan kukaan ole vielä uusilla säännöillä EVL:ssä kisannut. Danny jäi tuijottamaan luoksekutsuttavia koiria, ajatteli varmaan että mitä hittoa täällä tapahtuu, miksi täällä on näin monta tuhmaa koiraa jotka lähtevät kesken paikallamakuun ohjaajien luokse. Ihan ennenkuulumatonta pienen puudelin mielestä. Vähän ehkä jännitikin, koska muut koirat olivat isoja. Käänsi juuri ennen omaa vuoroaan katseen minuun ja lähti reippaasti juoksemaan minua kohti. Samassa lähti vierustoveri kohti omaa ohjaajaansa, Danny ei tästä ottanut häiriötä, mutta hieman paineistui siitä että tälle paikallamakuusta karkaavalle vierustoverille sanottiin kovalla äänellä kirosana. Näin ollen D tuli hieman kysyvästi huonoon perusasentoon "minulleko tässä huudettiin, teinkö sittenkään oikein?", jäi vähän kauaksi minusta. Ehkä mukana oli myös epävarmuutta. Tehtiinhän me tämä liike ekaa kertaa ryhmässä. Siihen nähden meni tooooosi hyvin. Paikallaolojen ja häiriötreenien lisäksi ei ehditty tekemään muuta. Kyllä siinä olikin pienelle puudelille paljon työtä, kun joutui niin kovasti keskittymään. Loppu illan sitten kovasti väsyttikin <3 Eikka oli hyvin tyytyväisenä vanhemmillani hoidossa, nauttien herkuista. Oli välillä katsellut ovelle ettei me vaan Dannyn kanssa vielä tulla ja lähdetä kotiin kesken herkuttelun tai ettei Danny vaan tule kohta jaolle :D Onni on hyvä hoitopaikka <3

 

Danny tekemässä metsänraivaushommia jälleen :D

Eikka tekee lumienkeleitä <3

Pakollinen pönötyskuva <3

Eikka haaveilee

 

Koulutuksessa

Oltiin pitkästä aikaa Dannyn kanssa tokokoulutuksessa. Herätys vapaapäivänä klo 5.20. Auts. Vähän kirpaisi, olisi kyllä niin nukuttanut! Oltiin siis Tampereella Tamskilla Nina Mannerin koulutuksessa. Meidän vuoro oli heti toisena, Dannyn kanssa oltiin ajoissa paikalla, alla tunnin matkustelu + tunnin lenkki ja mitä tekee tyyppi. Menee ”kehään” ihan että whats up täällähän on oikein yleisöä, eiköhän laiteta show pystyyn eli D oli aivan onnessaan etenkin kun päästiin aloittamaan vauhtiliikkeellä. Hyppi, riekkui ja haukkui. Vähän hävetti :D D ei myöskään arvostanut sitä, että kouluttaja puhui harjoitusten välissä, Dannyn mielestä sinnehän mentiin tekemään eikä ihmettelmään. Onneksi rauhoittui siinä vaiheessa kun oikeesti joutui käyttämään aivojaan ja miettimään vähän uusia juttuja. Olin varannut 30 min setin, koska tiesin että D pystyy hyvin keskittymään sen ajan. Niin nopeastihan se oma aika meni jälleen, mutta saatiin hyviä vinkkejä:

Törpön kierto: onglmana Dannylla on se, että pysähtyy usein ekalla ja tokalla yrityksellä sinne törpön taakse (Dannylle on jäänyt todella vahvasti mieleen se, että merkin taakse pysähdytään. Eikä muuten olla merkkiä edes tehty kunnolla yli vuoteen, joten ei mitään käsitystä miten voi olla näin vahvana jäänyt mieleen) ja se että kun kiertää törpön tekee sen yleensä valtavalla kaarella. Tarkoituksena on jatkossa saada heti ekalla kerralla onnistuminen. Eli ennen törpölle lähetystä lelun näyttäminen. Siinä vaiheessa kun kääntyy törpöllä ohjaaja seisoo passiivisena lelu kädessä (pörrölelu, näkyy hyvin). Tämä toimi hyvin, ei tarvinnut minun edes lelua heilutella kun lähti lähti tulemaan luokse ilman suullista kannustusta. Tähän saatiin hyviä toistoja. Tätä kun kokeilin seuraavana päivänä treeneissä alkoi jo taakse vilkuilemaan leluaan joten jatkossa lelua ei näytetä ennen lähettämistä. Noooh periaatteessa tässä ei mitään uutta, ainoastaan se että ohjaaja seisoo passiivisena lelu kädessä eikä anna suullisia avuja. Vinkiksi tiukempiin törppöjen kiertoon saatiin seuraavan kuvan mukainen neuvo eli kosketusalusta saisi olla isompi kuin normaalisti sillä tarkoitus ei ole se, että koira pysähtyy targetilla vaan se, että juoksee sen yli. Tälle alustalle on myös keksittävä uusi nimi, että osaa jatkossa erottaa läpijuoksun ja tavis targetille juoksun. Törpön kierron jälkeen alustan läpi juoksu jälleen ja tästä palkka. Hyviä toistoja saatiin tähänkin, vaikka idea ei ihan täysin avautunut Dannylle vielä koulutuksessa. Kouluttaja suositteli myös opettamaan koiralle kierron toiseen suuntaan. Joo on ollut suunnitelmissa, mutta olen ollut laiska opettamaan sitä. Suositteli myös opettamaan pelkkää törpön kiertoa useampaan kertaan.

Kaukoissa katsottiin seisomisesta istumista. Dannyhan oli heti vauhtiliikkeen jälkeen tekemässä kaukoja vauhdilla ”sanonytjoseasento.Heimäteenjo”. Tässä tuli hyvin näkyviin takajalkojen liikkuminen. Kysyi ollaanko tehty luopumisen kautta mitään harjoituksia. Joo ollaan, tooooosi vähän tosin. Ihan perusjuttuja, joita tulee tehtyä aivan liian vähän ja harvoin :o Kokeiltiin niin että D istui, minulla nami kädessä lähellä Dannyn kasvoja. Muisti kyllä nopeasti että tässä pitää katsella mamia silmiin ja namiin ei saa katsoa, mutta sitten kun sanoin käskyn eli seisomaan, kääntyi kaverin katse heti namikäteen. Tästä huomautus ja uudelleen. D meni ihan hämilleen ja ei noussut edes seisomaan, luuli että nyt ollaan vaan paikallaan ja tuijotellaan :D Pari huomautusta ja saatiin hyviä onnistumisia. Kouluttaja sanoi että heti huomaa koiran mielentilan muutoksen, kun tehdään juttuja rauhallisesti ja joutuu oikeasti miettimään. Dannyhan oli ihan zen tilassa, niin harmooninen ja oikeesti näki että aivot raksuttaa :D Suositteli alkuun ensin helppoja vaihtoja tai vaikkapa temppuja, että  D oppii siihen että namikäteen ei katsota vaikka tuleekin jokin käsky. Perus jumppaa myös läheltä nyt seiso-istu vaihtoon ja luopumisen kautta niin katsotaan miten kehitystä tapahtuu.

Lopuksi vielä oli pikaisesti aikaa näyttää lyhyt seuraaminen. Dannyn seuruu ei ole tiivis, eikä se voi pienellä koiralla ollakaan samaa tasoa kuin isommilla. Sanoi että perusasennossa näyttää siltä että D on kaukana vaikka ei olekaan, koska kurottaa kaulaansa, mutta seuraamisessa näyttää paikka hyvältä eikä ollenkaan niin väljältä. Vinkiksi antoi sen, että treenatessa treeniliivi/tasku pois ja takin taskusta kaikki pois. Tämä ehkä antaisi enemmän näkyvyyttä Dannylle ettei tarvitsisi niin paljon kaulaa kurotella.

Harmi ettei ehditty tehdä eteen lähetystä, mutta muut treenasivat liikettä kyllä, eikä heilläkään mitään ihmeellisiä temppuja tähän ollut, lelulle juoksemista. Me jatketaan kyllä enemmän kosketusalustan kautta.

Antoisa päivä, vaikka harmittavasti oli niin kylmä ilma että puoli lämpimässä hallissa olisi pitänyt olla itselle kunnon talvivarustelut että olisi jaksanut seurata koulutusta useamman tunnin. Danny tarkeni kyllä hyvin BOT liivissään. Eipä muuten uskoisi miten hiljainen Danny on kun jätän sen odottelemaan omaa vuoroaan, vaikka muut koirat vinkuisivat niin kaveri istuu hiiren hiljaa ilme värähtämättä. Vaikka ei näkisikään minua, osaa silti ottaa relax. Arvostan tätä piirrettä koirassa ihan hurjasti, se että osaa rauhoittua silloin kun ei tapahdu mitään. Ihan super tärkeää. Alussa yksi osallistuja sanoi että Danny näyttää ihan tokokoiralta, että kohta varmaan lähtee ja lujaa kun teidän vuoro tulee :D Näinhän siinä kävi :D

 

 

Tässä meidän treenivideota viikon takaa kun keskityttiin treeneissä hyvään fiilikseen ja häiriöihin. Tästä videoista tulee niin hyvä mieli <3 Kiitos siskolle kuvauksesta! Ja toisessa videossa näkyy meidän lenkkeilyä, mitä kaikkea metsälenkillä koirat ehtivät tekemään :)

Mutta joo treeni-into on jälleen huipussaan, katsellaan josko mentäisiin yhteen toiseen koulutukseen lähiaikoina.

Syksyä

Syksy on ollut tänä vuonna ihan käsittämättömän kaunis ja kuiva! Eräänä sateisena syyskuun sunnuntaina tilasin pojille uudet sadeviitat, Dannylle Pomppan ihanan turkoosin värisen ja Eikalle tyylikkään Hurttan mustan viitan. No sadekelejä ei ole sen koommin ollut kuin yhtenä tai kahtena päivänä, mutta en valita. Kyllä ne sade- ja räntäkelit sieltä vielä rantautuvat! Aamuisin on kyllä niin sysipimeää ettei olla enää metsään lähdetty. Töiden jälkeen on aurinko paistanut niin monena päivänä ettei edes voi muistaa. Samoin viikonloppuisin, parhautta! Kiitos hyvien sääolosuhteiden ollaan treenattu ahkerasti tokoa ja rallya. Otettiin käyttöön kosketusalusta, kovin vähäiselle käytölle on jäänyt aikaisemmin. Näyttäisi toimivan tosi hyvin eteenlähetykseen, kokeiltiin myös ohjattuun noutoon merkille lähettämisessä. Ja törpön kiertoon, muutaman toiston jälkeen Danny teki tosi tiukkoja kiertoja!! Olin ihan että wow :D Eikkakin teki eteenmenoa ja törpön kiertoa, eipä ole kaveri näin pitkältä matkalta törppöä kiertänyt kuin mitä teki kosketusalustan avulla. Ihan ihme tekniikka, mutta toimii ja toistoja tullaan tarvitsemaan ihan törkeesti, mutta ihanaa huomata miten uudet kikat toimii :) Välillä tuntuu etteivät nämä uudet liikkeet edisty sitten millään, ei millään. En varmaan ole ainut näillä fiiliksillä :D Eteenpäin yritetään kuitenkin mennä ja ehkä ensi keväänä ollaan jo paremmassa iskussa. Vanhat, varmat liikkeet ovat onneksi pysyneet kasassa, toki ainahan niitä saisi viilata, mutta looking good. Tunnarikin, jota ollaan tehty huhtikuun kokeen jälkeen ehkä max kolme kertaa on sujunut hyvin. Tehtiinpä isolla häiriölläkin eli laitoin kapuloita ison kasan ja sekaan lemppari pallot ja pörrölelun. Haisteli vähän leluja, mutta jätti ne rauhaan ja löysi oman kapulan. Pätevä Danny <3

Danny käväisi hierojalla kolmisen viikkoa sitten, takareisissä oli kireyttä kuten kuulemma kaikilla koirilla, etenkin sellaisilla jotka kovasti hyppivät takajaloillaan. Kuten Danny :) Muuten kaverilla ei ollut mitään jumeja ja hierojan mielestä Dannylla ei ole grammaakaan ylimääräistä rasvaa, vaan ihan törkeen hyvät lihakset. Jotain on siis tullut tehtyä oikein. Eikan vuoro olisi seuraavaksi päästä hierojalle ja samoin minun! Itselläni hartiat ja niskat todella huonossa kunnossa, lääkäri ja fysioterapeutti passittivat hierontaan ja antoivat jumppaohjeet. Milloinkahan sitä oppisi pitämään itsestään parempaan huolta :o No nyt viimeistään on korkea aika!

Sain vihdoinkin aikaiseksi lähettää ell-todistuksen Eikan kroonisesta haimatulehduksesta villakoirakerhoon. Tammikuussa tulee 3 vuotta siitä kun se Eikalla todettiin, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D Siellä se nyt näkyy kerhon sivuilla "muut sairaat" kohdassa, samoin kerhon seuraavassa lehdessä. Nopealla silmäilyllä Eikan haimadiagnoosi on ainut laatuaan ilmoitettuna kerholle. Jospa joku muukin innostuisi ilmoittamaan (muitakin sairauksia).

Varastin pikkuveljeltä pallon ;)

the game is on...

flying Danny!

heitä jo se pallo!

Eikka on niin kaunis <3

mitä veijarilla mielessä...

mikähän tässä ideana :D

Rally-tokomestaruus skabat Tampereella

Suunnattiin koirien kanssa pidennetylle viikonloppureissulle 50 km päähän Tampereelle rally-tokokisoihin. Kisoissa ratkottiin samalla villakoirien mestaruus. Oli kiva kun paikalla oli monta villakoiraa ja villakoiraihmisiä, mutta mitään spesiaalifiilistä ei tullut että hei me ollaan rotumestiksissä (jotain yhteistä ohjelmaa/kokoontumista olisi voinut olla tai erillinen tervetuloa toivotus villakoirille yms.). Meille nämä olivat siis ekat RT kisat. Lähdettiin poikien kanssa Tampereelle jo edellisenä iltapäivänä, suunnitelmissa kun oli tälle vuodelle hotellireissu koirien kera. Päätettiin sitten toteuttaa se tällä reissulla. Perjantaina oli kaunis, aurinkoinen päivä ja hotelli oli buukattu tutusta paikasta lähellä upeita maastoja. Hotellin check in jälkeen lähdettiin siis lenkille, sport trackerin mukaan käveltiin 4 km. Poikettiin lenkin ohessa teellä ja munkilla. Koirien jäädessä huilailemaan hotlaan oli vuorossa shoppailua. Koirat vielä iltapisulle ja unten maille. Eikka oli  jotenkin levoton ja vaihtoi unipaikkaa useasti. Kaupungin hajut sekoittivat maalaispojan pään :D Käytiin vielä puolilta öin pisulla ja sen jälkeen Eikkakin malttoi vaipua höyhensaarille. 

Muistikirja Tigerista 2€

Chillailua hotlassa

Eikan hymy :)

Tulkaa nyt jo!!!

Aamulla tehtiin 30 min lenkki, sitten koirille aamuruoka ja sitten odotti hotlan runsas aamupala. Aamupalan jäkeen oli pari tuntia aikaa ottaa rennosti (ja aamupäikyt!) ja sitten lähdettiin hallille. Eikka marssi ensikertalaisena halliin reippaana, mutta oli aluksi hieman hämillään että mihin ihmeen paikkaan tultiin missä koirat haukkuu ja ihmisiä joka paikassa. Bongattiin tuttu ihminen ja koirat saivat paljon rapsuja ja silitystä ja Eikkakin rentoutui selvästi. Luokka oli noin 40 min. myöhässä ja saatiin odotella että tuomari tulee tsekkaamaan sirut, luoksepäästävyyden ja mittaamaan säkäkorkeudet. Eikka seisoi nätisti, mutta tuomari ei ottanut tarkkaa säkää, merkkasi kirjaan "yli 40 cm", Danny väisteli mittaa ja tuomari ei sen takempaa mittaa lähtenyt ottamaan, merkkasi "alle 40 cm". Tällähän on merkitystä vasta avoimessa luokassa estekorkeudessa jos sinne joskus mennään. Ja taas lisää odottelua. Sitten vihdoinkin ratatutustumiseen. Rata näytti ihan ok. Eikan vuoro oli ekassa ryhmässä kolmantenatoista. Käytiin metsässä ja treenailtiin ja Eikka sai paljon makupaloja jo tässä vaiheessa. Sitten mentiin hyvällä fiiliksellä molemmat kehään. Videoon tästä. 

Kehän jälkeen super hieno fiilis koska Eikan asenne oli tänään kultaa <3 Treeneissä Eikka aina tökkii namikättä useamman kerran, haistelee kylttejä ja maata. Kehässä ei tehnyt mitään näistä. Mitäääh. Olin ihan super ylpeä. Yksi kyltti uusittiin ja tiesin että yksi kyltti tuotti myös -10p, mutta uskoin silti että saadaan hyväksytty tulos. Kunnes hetken päästä pisteet ilmestyivät tulostaululle 54/100 p. Olin ihan ihmeissäni että mistä loput vähennykset tulivat. Tosi harmissani koska Eikka olisi todellakin ansainnut tuloksen ja hyvän sellaisen. Mutta voi harmituksen harmi, oma kokemattomuus ja sääntöjen tietämättömyys kostautui. Videolla virheet jo näkyivätkin, mutta tässä kootut selitykset:

1. kyltti SPIRAALIN lopussa vähän ote herpaantui Eikalla -1p
2. kyltti 1,2,3 ASKELTA eteenpäin Eikka ehti istumaan eteeni ja pyysin sitten kiertämään takaani. Ei sitten uusittu koska aattelin että liike ei ollut vielä alkanut joten tuota mokaa ei lasketa. Mutta eihän rallyssa ole liikkeiden välejä kuten tokossa joten tuosta ylimääräisestä pyörähdyksesta lähti -10p. Arvstelulomakkeessa luki myös virheenä "ohjaajan askeleet" eli liian lyhyet askeleet ilmeisesti.
3. kyltti ETEEN ISTU, VASEMMALTA SIVULLE uusittiin, luulin että uusinta onnistui, kunnes luin arvostelulomakkeesta etten ollut huomannut että Eikka ei ehtinyt istumaan kunnolla. Auts.
6. kyltti ISTU, OHJAAJA KIERTÄÄ KOIRAN. Muuten ihan täydellinen, mutta en pysähtynyt Eikan viereen pyörähdyksen jälkeen. Joo en tiennyt :D
9. kyltti 360 KÄÄNNÖS VASEMPAAN. Vino + pieni herpaantuminen.
10. kyltti TÄYSKÄÄNNÖS. Säätöä. Olisi voinut uusia, mutta annoin olla :D

Pisteitä siis 54/100, joten ei saatu tulosta. Eikka olisi ansainnut ohjaajan joka osaisi paremmin säännöt ja muutamassa kohdassa olisin voinut auttaa enemmän. Eikan paluu kisakehiin kolmen vuoden tauon jälkeen oli kuitenkin ihan pro, häntä heilui koko ajan ja Eikka näytti ja tuntui siltä että se halusi ihan oikeesti tehdä kanssani hommia. Super ylpeä <33333

Eikan jälkeen oli yksi koira, sitten tauko ennen toisen alokasryhmän alkua jossa Danny oli vuorossa kuudentena. Pikaisesti videolta Eikan suorituksen katseleminen (pieni näyttö ei paljoa auttanut), lisäksi ratahenkilöstössä oli tuttu ihminen jolta kysyin huomasiko Eikan virheitä. Ei ollut kaikkea huomannut, mutta jotain vinkkiä sain. Silti jäi sellainen tunne että niinköhän mennään toistamaan Eikan kanssa tehdyt tietämättömät virheet. Jätin tuomarin puhuttelun väliin ennen Dannyn luokan alkua ja käytiin pihalla treenaamassa vähän tokoa. Vauhtiliikkeitä nimen omaan, koska Danny oli aivan liian korkeassa vireessä jouduttuaan odottelemaan omaa vuoroaan, heittelin palloa ja Danny sai purettua virettään. Sitten uudelleen kehään tutustumaan rataan ja miettimään kuumeisesti mitä ihmettä tehdä toisin. Vähän treenailtiin ja hep kehään. Tässä video. Kootut selitykset:

2. kyltti 1,2,3 ASKELTA. Alussa vino perusasento. En lähtenyt korjaamaan ettei tule isompia vähennyksiä :D
3. kyltti ETEEN ISTU, VASEMMALTA SIVULLE. Kontrollin puute. En huomannut videolta mitään virhettä.
6. kyltti ISTU, OHJAAJA KIERTÄÄ KOIRAN. Sama typerä virhe kuin Eikan kanssa eli en pysähtynyt kiertämisen jälkeen.
8. kyltti. ISTUMISESTA MAAHAN. Epätarkasti suoritettu liike eli alussa säätöä perusasennon kanssa.
9. kyltti. 360 KÄÄNNÖS VASEMPAAN. Vino.
11. ja 12. kyltti HITAASTI eteenpäin ja käännös. Molemmissa epätarkasti suoritettu liike. En näe videolta mitään virhettä :o

Dannylle iso plussa asenteesta myös, pitkä odottelu takana ja isoveikka oli saanut suorittaa ensin :D Silti pokka piti ja meni tosi rauhallisesti. Treeneissä usein todella korkeassa vireessä eli pomppii eikä aina jaksa kuunnella. Hieno keskittyminen siis. Dannylle enemmän pieniä kauneusvirheitä, mutta ainut iso virhe tuo ohjaajan tekemä harmillinen moka istumisen kierrossa. Hyväksytty tulos pisteillä 84/100. 

Sellainen fiilis jäi, että aina sanotaan miten pilkun tarkkaa viilausta toko on, mutta rally-toko se vasta onkin! Jännä kuitenkin että vartalo- ja käsiapuja (ainakin alokkaassa) saa käyttää ihan vapaasti (näitä näkyi yllätyksellisen paljon seuraamisosuudessakin), mutta ohjaajan ylim. askel saattaa tuottaa -10p :o Oli kiva jutustella muiden kisaajien kanssa, kuinka tarkkaa RT on ja he sanoivat että heillekin tuli alussa samoja tietämättömyysvirheitä kuin meille. Huh kiva tietää että muutkin ovat säätäneet :D Sanoivat että jatkossakin näitä sääntöunohduksia sattuu, kaikkea ei vaan voi muistaa. Sanoivat myös, että että tämä tuomari oli tosi tiukka (tänään) joka luokassa. Joka tapauksessa kiva päivä, kokemus ja reissu. Treenit jatkuvat vaikka sydän sykkiikin enemmän tokolle. Ohjaaja lupasi koirille lukea sääntöjä tarkemmin ennen seuraavaa koetta :D