maanantai 16. lokakuuta 2017

Missä mennään


Ei sitten osallistuttu oman seuran tokokokeeseen 1.10. Elokuussa kun kuulin että oma seura järjestää vielä yhden tokokokeen tälle vuodelle, treenattiin ahkerasti ja elätin toiveita meidän ekasta evl startista. Kuukausi ennen koetta ilmoittautumisen ollessa vielä auki jäsenille ennen ulkopuolisten ilmoja tajusin ettei meillä ole vielä asiaa kuninkuusluokkaan. Olisihan se kiva ollut mennä kokeilemaan, mutta ei oikeastaan harmittanut. Mennään sitten kun ollaan oikeasti valmiita. Toki pientä analysointia olen ehtinyt tekemään missä mennään ja miksi uusien liikkeiden opettelu kestää:
Liikkeiden opettelu. Danny on nopea oppimaan, toisaalta tarvitsee paljon toistoja sekä varmuutta. Toiset liikkeet oppii helposti, toisten kanssa vaaditaan paljon aikaa. Dannyn luonne ei kestä yhden treenin aikana sitä, että hiotaan yhtä liikettä monen monta toistoa, nostaa selvästi kierroksia, tämä johtaa ääntelyyn ja keskittymisen puutteeseen. Mutta miten treenata jos toistoja ei voi montaa tehdä? Onko omassa koulutustavassani jotain sellaista joka nostaa Dannyn kierroksia? Usein joudun helpottamaan treeniä ja sen osa-alueita. Helpommat treenit = onnistumisen tunne. Sitä tarvitaan ja paljon. Toisaalta tuntuu ettei edetä jos treenejä joutuu aina helpottamaan. Dannyn vahvuus on kuitenkin sen varmuus, kun se jonkun liikkeen oppii se myös oppii sen, erittäin harvoin mokailee jos jotain on oppinut. Joskus huomaan ettei olla treenattu jotain liikettä ehkä kahteen kuukauteen, sitten otetaan se treenien yhteydessä ja Danny tekeekin se ihan tuosta vaan <3 Danny tarvitsee myös paljon KUUNTELUtreeniä. Ja yllätyksellisyyttä treeneihin.

Treeniolosuhteet. Täällä maalla ei ole mahdollista harrastaa halliolosuhteissa, joten todellisuudessa meidän treenikausi kestää sen touko-syyskuu jolloin voidaan treenata tehokkaasti. Onni on kuitenkin lähellä olevat nurtsikentät ja hiekkakenttä, jonne kävellään viidessä minuutissa. Suunnitelmissa on ollut vuokrata silloin tällöin tunnin matkan päästä halliaikaa, suunnittelun asteelle on toistaiseksi jäänyt. Ehkäpä tulevana talvena. Treeniolosuhteisiin lasken myös sen, että me treenataan suurimmalta osalta yksin koska treeniseuran puute. Sekä ohjatun koulutus(ryhmän) puute.

Nyt ei oikeastaan olla treenattu kolmeen viikkoon, tauko tekee hyvää. Silloin tällöin jotain pientä ollaan tehty kotona ja lenkin yhteydessä luoksetulo tai jotain. Itseäni välillä tympii nämä syyt miksi ei edetä, mutta Dannya ei haittaa. Se yrittää aina parhaansa, aina! Vaikka välillä menee pelleilyksi ja överiksi sen asenne on aina puhdasta kultaa, ilon ja vauhdin kautta!

Koirien sairastelutkin ovat askarruttaneet mieltä. Eikallahan alkoi kesällä ilmaantua öisin yskimistä, satunnaisesti öisin yskinyt ennenkin, mutta ei useamman kerran yön aikana. Ensin sitä hoidettiin lyhyellä kortisonikuurilla, aluksi auttoikin mutta jatkossa ei enää niin hyvin. Eikasta otettiin keuhkokuvat, jossa ei ilmennyt mitään hälyttävää eikä mitään mikä selittäisi yskimisen, ainoastaan lievästi lisääntynyttä tiiviyttä pienten keuhkoputkien seinämissä. Verikokeet oli priimaa. Otettiin kokeiluun maskin kautta annettava kortisonisuihke. Auttoi ensimmäiset kaksi viikkoa eli ei enää yskinyt öisin. Sitten yskimistä alkoi jälleen ilmaantua satunnaisesti yöllä. Viime viikolla kävimme sydänultrassa lääkärillä joka hoitaa paljon sydänpotilaita. Ennen häntä kaksi lääkäriä oli kuunnellut Eikan sydämen eivätkä olleet löytäneet sivuääntä. Tämä kolmas lääkäri kuuli Eikan sydämestä hyvin lievän sivuäänen. Syke oli normaali, imusolmukkeet normaalit eikä reagoinut nielun/henkitorven tunnusteluun. Sydänultrassa todettiin lievä läppävuoto vasemmanpuoleisessa eteiskammioläpässä (aiheuttaa todennäköisesti sivuäänen), läppävuoto ei aiheuta tässä vaiheessa kliinisiä oireita, ei ole yskän taustasyynä. Sydänultrassa ei onneksi siis mitään hälyttävää. Lievä läppävuoto on yleistä tämän ikäisillä koirilla. Kontrolli sydänultraan suositeltava vuoden kuluttua ellei korostunutta raskasta hengitystä ilmaannu tai voimakkaampaa yskää ilmaannu. Diagnoosina krooninen yskä. Jatketaan jatkuvana lääkityksenä kortisonia maskin kautta sekä toistaiseksi keuhkoputkia laajentava lääke. Lisäksi pitäisi antaa keuhkomatotartunnan poissulkemiseksi matolääkitys. Eikka ei yski esim. lenkillä juostessa, jaksaa kulkea vaikka kuinka pitkiä lenkkejä. Yksimistä esiintyy useimmiten silloin kun Eikka kääntyy nukkumaan selälleen, muutaman kerran yöllä olen noussut katsomaan miten nukkuu kun herään sen yskään ja joka kerta selällään ollut. Tänä aamuna todistin näyn, että Eikan kääntyessä selälleen ei yskinyt, makoili siinä noin 10 min kunnes kellahti kyljelleen. Ensimmäinen kerta aikoihin kun Eikka ei yskinyt selällään ollessaan, yleensä aloittaa välittömästi yskimisen kääntyessään selälleen. Toivottavasti tämä näky oli suunta parempaan. Eikalla olisi myös edessä hammaskiven poisto, lääkäriltä kysyin vaikuttaako läppävika tai yskä anestesiaan. Läppä ei, mutta yskä kyllä. Ihan heti nyt en vielä uskalla viedä Eikkaa hammashuoltoon, katsellaan ensin miten keuhkoputkia laajentava lääke auttaa, mutta hammashuolto on edessä kuitenkin vaikka siinä omat riskinsä onkin.
Dannyn suolisto-oireiden syy ei edelleenkään ole selvinnyt. En vaan käsitä sitä, että yleensä menee hyvin 2-3 viikkoa ja sitten yhtäkkiä onkin jälleen ripulilla yhden päivän ajan. Viime viikolla tullessani töistä kotiin odotti jälleen kolmen viikon oireettoman jakson jälkeen ripulit lattialla, teki vielä seuraavanakin yönä. Tämän jälkeen vatsa  oli jälleen normaali. Ruokavalio pysynyt samana, joten miten ihmeessä vatsa voi mennä aina äkillisesti sekaisin. Joskus oireilu jää päälle ja vatsa on sekaisin viikon kerran. Tehden tänä aikana kuitenkin kiinteää ulostetta ja välillä löysää. Koko tämä vuosi ollaan painittu tämän ongelman kanssa. Kunpa valoa näkyisi tunnellissa! Danny on syönyt kolme antibioottikuuria tämän vuoden aikana, joten ei ne hyvät bakteerit elimistöön ihan hetkessä kasva takaisin. Näinkin pitkään jatkuneet oireilut ovat eivät voi olla hyväksi suolistolle, palautuminen kestää varmasti aikansa. Uskon että se atopia siellä taustalla ainakin osittain kummittelee, atoopikon elimistö vaan on herkempi kuin terveellä koiralla.  Dannylle aloitin Enteromicro maitohappobakteerikuurin, tätä tuotetta kovasti kehuttu. Tilauksessa on myös uusi tuote nimeltään Canius "Vetcare Canius -maitohappobakteeriseos sisältää koirien omia maitohappobakteereja, jotka ovat peräisin suomalaisista koirista. Canius-jauhe laskee suoliston pH:ta, vähentää tauteja aiheuttavien bakteerien määrää sekä muokkaa koiran suolimikrobistoa optimaaliseksi hyödyllisten mikrobien kasvua varten. Canius-jauhetta suositellaan käytettäväksi ruoansulatuskanavan häiriötiloihin, esimerkiksi muuttuvien elämäntilanteiden yhteydessä, antibioottikuurien jälkeen ja akuutteihin tai toistuviin suolistohäiriöihin." Homeopaattiset tuotteet kiinnostavat myös, näihin paneuduttava seuraavaksi.

Ei enää kaksi vuotiaan keuhkot totesi lääkäri