Tokokoulutuksessa

Dannyn kanssa osallistuttiin Marianne Forsellin tokokoulutukseen oman seuran järkkäämänä. Olin valinnut liikkeiksi eteenlähetyksen sekä kierto-nouto-hyppy.

Ekassa 15 min setissä otettiin eteenlähetystä. Kerroin miten ollaan treenattu sitä ja siitä miten haluaisin Dannyn kunnolla katsovan eteen ennen lähetystä. Alettiin opettelemaan katsomista, kouluttaja vei namialustan noin 5 m päähän, Dannyn piti katsoa eteen ja heti kun katsoi annoin eteen käskyn ja sai juosta namille. Dannylle oli kovin vaikeaa katsoa eteen kauemmin kuin todella super nopea vilkaisu, koska sillä on vahva kontakti minuun niin kuin tokokoiralla kuuluukin olla. Tähän otettiin käsiapu mukaan eli näytin vasemmalla kädellä mihin pitää katsoa. Pikku hiljaa alkoi ymmärtämään mitä häneltä pyydetään. Näihin vaan paljon toistoja, jossain vaiheessa targetteja voi alkaa lisäämään eri suuntiin eli ohjaaja ja koira kääntyvät paikallaan kohti uutta targettia ja tästä aina uusi lähetys eteen. Aika tulee näyttämään onko tästä meille apua.


Toisessa setissä otettiin merkin kierto, nouto ja hyppy. Sanoin että ollaan treenattu tätä esteiden kanssa todella vähän, joten tiesin että ongelmia on luvassa. Käskyn saatuaan Danny lähteen suoraan hyppäämään, uudella käskyllä lähti kapulalle. Ja taas uusi yritys, jäi täysin kiinni esteeseen ja kapulohin eli katseli vaan niitä. Siirryttiin lähemmäs merkkiä ja kouluttaja kävi näyttämässä merkkiä ja löytyihän se sitten, sai juosta läpijuoksuna. Uudella otolla otettiin merkin jälkeen seisominen, siitä kapulalle ja hyppy. Ei kääntänyt selkäänsä kapulalle vaan otti hyvin suuhunsa sen ja hyppäsi ok. Jes hyvä! Ja jälleen uusi yritys, jolloin Dannylta loppui usko. Merkille juostessa pysähtyi puolessa välissä katsomaan minua, jatkoi lisäkäskyllä kunnes jumittui merkin taakse. Ihan kuin ei olisi ikinä merkkiä nähnytkään, vuosi ollaan treenattu merkin kiertoa häiriöillä (leluja ja kapuloita) ja merkin kiero tullut todella vahvaksi. Mutta koulutuksessa ei varmuudesta ollut tietoakaan. Jälleen kerran muistutus siitä, ettei Danny kestä tässä liikkeessä vielä montaa toistoa. Jatkoon saatiin vinkiksi että tosiaan toistot pidettävä minimissä treeneissä eli esim. yksi merkin kierto, uudelleen pysäytyksellä ja siitä yksi nouto ja hyppy. On tämä vaikea liike, koska siinä on niin monta osaa! Kaikkia pitää treenata mutta pitää toistot maltillisena. Silti tosi happy että kapulan nosto on mennyt eteenpäin ja löysi esteet vähäisestä treenistä huolimatta. Muistutuksena se, että koiran ottaessa kapulan suuhunsa saa heti sanoa hyppy käskyn. Vähän jäin ihmettelemään myös Dannyn vaisua juoksua, sen meno ei ollut yhtään vauhdikasta, treeneissä juoksee aina lujaa. Nyt meni hidasta ravia ja oli sen näköinen kuin olisi juuri juossut auringonpaahteessa 10 kilsaa. Sama fiilis seurasi myös ohjatussa noudossa. Ravasi merkille, lähti hakemaan kapulaa hitaassa vauhdissa, mutta saatuaan kapulan suuhunsa muisti juosta takaisin. Liikkeessä ei ollut mitään ongelmia, teki kaiken oikein mutta vaisusti. Lopun perusasento on huono, koska Danny varoo koskemasta jalkaani kapula suussa. Tähän saatiin hyvä vinkki. Jatkossa pitää tätäkin vahvistaa. Dannyn hitaus ja vaisuus saattoi johtua siitä, että oltiin ajoissa paikalla koska halusin seurata muiden treenejä, tämä tarkoitti sitä, että Danny joutui olemaan häkissään 2 tuntia ennen omaa vuoroa. Käytiin muutaman kerran jaloittelemassa, mutta kyllä se odotus oli Dannylle paljon. Ilma oli meille ihmisille ihan kiva, tuuli hieman ja ei ollut hellettä, mutta Dannyyn taisi aurinko vaikuttaa. Tai sitten osoitti jotenkin mieltä häkissä olemisesta, oli jotenkin epävarma hitauden lisäksi. Perusasentoon tulemiset oli myös hitaita, välillä jäi seisomaan niin kuin ei olisi ikinä tehnytkään perusasentoa. Jos oltaisiin oltu kokeessa, olisin harkinnut keskeyttämistä. Mutta ainakin saatiin ongelmia kaivettua esiin, Dannyhan usein piilottelee ongelmia koulutuksissa :D

Eipä meillä taida olla vielä asiaa heinäkuun kokeeseen. Olisi ollut kiva osallistua, koska oman seuran koe eli kynnys ekaan evl starttiin olisi ollut matala, mutta en usko että saadaan pakettia kasaan reilussa kuukaudessa. Ei muuta kuin lisää treeniä! Ja iso suositus Mariannen koulutukselle, paljon erilaisia ja hauskoja vinkkejä hänellä oli!

 

Ai tähän pitää nyt juosta...

 

Eikka 10 vuotta!

Eikka Einarssoni täytti 20.4. kymmenen vuotta! Joka vuosi ihmettelen mihin tämä aika menee! Kymmenen vuotta tuntuu todella pitkältä ajalta ja samalla todella lyhyeltä. Niin paljon ollaan nähty ja koettu. Pappa koiraksi Eikkaa ei vielä voi kutsua, se on aina valmiina ensimmäisenä ovella lähtemässä ulos ja lenkeillä aina kulkee kärjessä. Temput, lenkkeily, kujeet ja herkut maistuu samaan tapaan kuin ennenkin <3
Arvostan Eikassa ja sen luonteessa niin paljon. Ensinnäkin sen kanssa ei koskaan ole tarvinnut murehtia yksinolosta eikä mistään tuhoamisjutuista, se oli pentunakin aivan super kiltti ja helppo! Tosin kyllähän se osasi itsepäinen olla (ja osaa edelleen!) ja vekkuli myös. Arvostan sitä, että Eikka on luonteeltaan hyvin järkevä ja ajatteleva. Siitä millainen se on laumassa, sen rauhallisen varmasta otteesta ja asenteesta kun Danny tuli taloon. Siitä ettei sillä ole koskaan ollut mitään tarvetta olla the boss, the king Dannylle eikä minulle. Arvostan kaiken kaikkiaan sen tasapainoisuutta, siitä miten se hurmaa ihmiset ja koirat, ne aremmatkin koirat ovat aina tykänneet Eikasta. Siitä miten avoin, sosiaalinen ja ystävällinen se on kaikkia tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Eikalla on paljon kaksi- ja nelijalkaisia tuttuja ja ystäviä <3 Siitä miten se on aina motivoitunut tekemään kanssani ihan mitä vaan. Ollaan kokeiltu agilitya, tokoa ja rally-tokoa, mätsäreitä ja kaikesta se on osoittanut pitävänsä. Eniten ehkä kuitenkin on aina loistanut kaikissa tempuissa jotka on oppinutkin todella nopeasti. Arvostan sitä ettei se ole koskaan nirsoillut ruoan suhteen. Arvostan sitä millainen isoveikka se on Dannylle, siitä miten se on oppinut leikkimään Dannyn kanssa ja siitä että se on aina antanut Dannyn loistaa ja sitä että on joutunut jakamaan treeniajan Dannyn kanssa, herkuista puhumattakaan. Eikka on onnellinen kun laumassa on kaikki hyvin, saa paljon herkkuja ja hellyyttä. Arvostan ja olen onnellinen siitä että Eikan vuoksi innostuin ja jäin koukkuun tokoon. Ilman Eikan fiksuutta ja oppimisen halua en olisi ehkä koskaan tokoon niin hurahtanut! Arvostan sitä miten se opetti Dannylle tokojuttuja mm. rauhallisen paikallamakuun ja rauhallisen ysinolon. Eikan järkevyys ja rauhallisuus on tehnyt hyvää vilkkaalle Dannylle.

Summa summarium Eikka on ollut minulle ensimmäisenä omana koirana aivan täydellinen! Oikea kultakimpale vaikka aina elo ja elämä ei ole ollut ruusuista, terveyshuolia on ollut ja kyllä tämänkin kultaisen luonteen omaavalla kaverilla on omat heikkoutensa kuten riistavietti ja kissojen jahtaaminen :D Paljon on tarvinnut huumorintajua ja periksiantamattomuutta. Kyllähän nämä villakoirat osaavat viedä omistajiaan 6-0 jos niille antaa pikkusormen.

Listalta meinasi unohtua se että mielestäni Eikka on aina ollut ja on edelleenkin todella kaunis koira. Vaikka sen turkki oli nuorempana tummempi (punainen) on väri säilynyt kuitenkin ihan ok eikä ole liian vaalea. Eikalla on myös kauniit silmät <3

Tässä muutama viimeaikainen kuva sekä muistoja vuosien varrelta!

Kaunis edelleen <3



Läheisyys on Eikalle tärkeää

Onnellinen pennun omistaja vuonna 2008

Ensimmäinen talvi

Kesä 2009

Mätsärissä

Agility oli hauskaa!

tokokokeessa v. 2013

Mätsärissä vuonna 2013..ihan kuin oikeesti olisi ollut hajua kuinka koiraa esitetään :D Eikka niin kaunis <3

Uimisesta Eikka ei ole koskaan pitänyt, mutta kahlailu on kivaa!

Luonto on aina ollut meille tärkeä

Vappuna 2012